STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun

Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. 

Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. 

STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita.  
– Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järjestämisen edellytykset ja sen myötä hankintatarpeet voivat erota alueellisesti toisistaan. Helpottamalla sääntelyä ei saa lisätä pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja tukea yksityisten markkinakeskittymien muodostumista välttämättömien palveluiden järjestämiseen, johtaja Minna Ahtiainen painottaa. 

STTK korostaa, että julkisia varoja käytettäessä painottuu hankintojen vastuullisuus. 
– Vastuullinen työnantajapolitiikka ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ovat olennainen osa hyvää hankintatoimea. Sääntelyn väljentäminen houkuttaa työehtoshoppailuun, heikentää työntekijöiden asemaa ja lopulta vaarantaa palveluiden laadun, Ahtiainen toteaa. 

Lakiesityksen valmistelu on saanut runsaasti kritiikkiä lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti esitystä puutteellisista vaikutusarvioista ja oikeusoppineet perusteluista. Esityksellä puututaan kuntien itsehallintoon tavalla, jota on välttämätöntä arvioida eduskuntakäsittelyn aikana. 

Jos uuden lain myötä kuntien ja hyvinvointialueiden in-house-yhtiöiden käyttöä rajoitetaan, STTK toivoo muutoksille riittävän pitkää siirtymäaikaa. 
– Minimi on viisi vuotta. Näin muun muassa siksi, että joissakin toiminnoissa lyhyempi siirtymä voi johtaa kilpailutusten määrän nopeaan ja rajuun kasvuun. Se puolestaan johtaisi heikkoon kilpailutukseen ja sen myötä hintojen nousuun ja laadun heikkenemiseen. Se olisi täysin päin vastaista kuin mitä lakimuutoksella tavoitellaan.