Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta
6.2.2026 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Vaikka Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut vaimeaa, miltei pysähtynyttä, finanssikriisistä lähtien, on samaan aikaan tapahtunut jo pitkään innovatiivisten yritysten nousua. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoista jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Työn ja talouden tutkimus LABOREn julkaisemasta tutkimuksesta “Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin”. Nyt julkaistu kirja kokoaa yhteen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittaman kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset.
Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi: korkea koulutustaso, vakaat instituutiot ja vahva luottamuksen kulttuuri, kirjoittavat Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ja Laboren johtaja Mika Malirantakirjassa.
- Kasvun eväät ovat jo olemassa, mutta varsinaiset ”pankin räjäyttävät” globaalit yritysten skaalautumiset puuttuvat vielä. Meillä on kuitenkin syytä rationaaliseen optimismiin, jos onnistumme poistamaan kasvun esteet. Uuden ajan talouskasvu syntyy luovan tuhon kautta ja Suomen tie kestävään kasvuun kulkee osaamisen, aineettoman pääoman ja aktiivisen omistajuuden kautta, sanoo Laboren Mika Maliranta.
Kasvuloikan ytimessä ovat nuoret, alle kymmenvuotiaat, innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset. Ne tuottavat Suomessa suhteellisesti eniten patentteja sekä uusia tuotteita markkinoille ja ovat ketterimpiä omaksumaan uutta teknologiaa.
Kasvu vaatii veturikseen pääomarahoitteisuutta
Yksi Suomen talouskasvun pullonkauloista on ollut rahoitusjärjestelmän vahva pankkikeskeisyys tai tarkemmin turhan kapea ammattimainen ja osaava omistaminen, joka liittyy oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Tulevan kasvun on perustuttava entistä enemmän aineettomiin investointeihin, ja ne vaativat erilaista rahoituspohjaa kuin perinteiset aineelliset investoinnit. Siksi Suomen on siirryttävä kohti monipuolisempaa, markkinaehtoista ja osaavaa omistajuutta korostavaa järjestelmää.
Innovaatiovetoisen kasvun elinehtoja ovat venture capital -markkina ja laajemminkin pääomasijoittaminen.
- Uuden kasvun keskeinen tekijä on osallistuva omistajuus. Rahoittajan roolina ei ole vain tarjota pääomaa vaan myös valikoida, ohjata, valvoa ja auttaa yrityksiä kasvun skaalaamisessa. Kansantalouden tuottavuusloikka onnistuu vain, jos rahoittajat osaavat ja haluavat skaalata parhaimmiston tuosta sadoista yrityksistä muodostuvasta joukosta, pohtii Etlan Petri Rouvinen.
Kilpailuympäristöä vahvistettava ja panostettava osaamiseen
Tutkijoiden mukaan kilpailua on vahvistettava ja markkinoille tulon esteitä purettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavampiin. Menestyksekäs luova tuho tarvitsee rinnalleen toimivat dynaamiset työmarkkinat, tehokkaita työvoimapoliittisia toimia sekä kannustavan sosiaaliturvan.
Tuottavuusloikka vaatii myös osaavaa työvoimaa, joka edellyttää panostusta korkea-asteen koulutukseen sekä erityisesti STEM-osaamiseen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Tutkijat korostavat myös kireän kilpailun sekä liikkuvuuden ja yhteistoiminnan merkitystä työmarkkinoilla.
Suositukset kasvuharppauksen tukemiseksi:
- STEM-osaaminen kärkeen: Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteen on oltava korkea-asteen osaamisessa ja perustutkimuksessa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan osaamisessa.
- Kilpailun vahvistaminen: Markkinoille tulon esteitä on madallettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavimpiin.
- Rahoitusjärjestelmän remontti: Siirryttävä pankkikeskeisyydestä kohti riskinottokykyistä markkinaehtoista rahoitusta. Yritysrahoitus ja erityisesti osallistuvan omistajuuden yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
- Työmarkkinoiden dynamiikka: Innovaatiot vaativat työvoiman liikkuvuutta ja samalla hyvää paikallista yhteistoimintaa.
- Aktiivisen ja osaavan omistajuuden edistäminen: Sääntelyllä ja verotuksella on houkuteltava osaavia yksityisiä sijoittajia.
- Kulttuurinen muutos: Valtioriippuvuudesta on siirryttävä kohti kokeilukulttuuria, jossa myös epäonnistumiset hyväksytään osana oppimista.
Maliranta, Mika & Rouvinen, Petri: Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin. Etlatieto Oy, Helsinki 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiPetri Rouvinentutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtoriEtla
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme