Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometri: Jo lähes kaksi kolmesta kokee yksinäisyyttä Suomessa – yksinäisyys ja eristäytyminen yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla

Suomessa asuvien yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet entisestään viime vuodesta, jolloin 59 prosenttia koki yksinäisyyttä ainakin joskus. Nyt vastaava luku on 65 prosenttia.

Usein yksinäisyyttä kokevien määrä on myös kasvanut hieman. Nyt joka viides kokee yksinäisyyttä Suomessa kerran viikossa tai useammin. 16–24-vuotiailla tilanne on vielä hälyttävämpi.

– Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla barometrin tulokset ovat pysäyttäviä. Heistä joka kolmas kokee yksinäisyyttä usein eli vähintään kerran viikossa tai useammin. Yksinäisyyden lisääntyminen ja yleisyys Suomessa tulee ottaa vakavasti. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa menettää näitä nuoria monisyiselle pahoinvoinnille, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.

Barometri osoittaa, että yksinäisyyttä kokevien tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, fyysiseen terveyteensä ja erityisesti ihmissuhteisiinsa sekä psyykkiseen terveyteensä ja kaiken kaikkiaan elämäänsä on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät juurikaan koe yksinäisyyttä.

– Monelle yksinäisyys on totaalista. Useampi kuin joka kymmenes barometriin vastannut kertoo, ettei heillä ole yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa omia asioitaan. Me pystymme yhteiskuntana parempaan, Alaranta peräänkuuluttaa.

Yleisimpänä syynä omalle yksinäisyydelle pidetään ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemusta. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat kokevat yksinäisyytensä syyksi nimenomaan ulkopuolisuuden kokemuksen. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla korostuu näiden syiden lisäksi keskeisenä syynä oma ujous ja jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi 16–24-vuotiaista yli kolmannes pitää mielenterveyden ongelmia yhtenä syynä yksinäisyydelleen.

Nuorilla yksinäisyys aiheuttanut eniten mielenterveyden ongelmia

16–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat ovat yksinäisimpiä Suomessa, ja heillä on myös eniten eristäytyneisyyden ja ulkopuolelle jätetyksi tulemisen kokemuksia. Säännöllisesti eli joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin yksinäisyyttä kokee peräti​ 59 prosenttia 16–24-vuotiaista ja 57 prosenttia 25–34-vuotiaista.

Kolmannes 16–24-vuotiaista kokee, että yksinäisyys on aiheuttanut heille mielenterveyden ongelmia. Samanaikaisesti 16–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat vastaajat ovat kaikista vähiten tyytyväisiä omaan psyykkiseen terveyteensä.

– Mitä pienemmät tulot ja mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän koetaan yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jättämistä. Ja sitä useammin myös arvioidaan yksinäisyyden aiheuttaneen mielenterveyden ongelmia itselleen. Tuloksista piirtyy kuva epävarmuuden keskellä elävästä nuorten ja nuorten aikuisten joukosta, jolla horjuu yhtä aikaa liian monta turvaa tuovaa elämän tukipilaria: talous, läheisten ystävien tukiverkko ja mielenterveys, Alaranta arvioi.

Barometrin mukaan yksinäisyys on nuorten ikäryhmien ohella aiheuttanut mielenterveyden ongelmia erityisesti opiskelijoille, pienituloisille ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuville. Osittain vastaajat edustavat näitä kaikkia ryhmiä samaan aikaan.

– Tuloksissa näkyy selvästi, että erilaiset haavoittuvuustekijät, kuten nuori ikä, heikko taloustilanne ja vieraskielinen tausta lisäävät riskiä yksinäisyyden, ulkopuolelle jättämisen ja eristäytyneisyyden kokemuksille sekä mielenterveyden ongelmille, Alaranta summaa.

Yksinäisyyteen liittyvä häpeä on barometrin mukaan Suomessa vähentynyt, mutta nuoret kokevat yksinäisyydestään häpeää kaikista ikäryhmistä eniten ja jättävät tämän takia hakematta apua.

– Nuoret ja nuoret aikuiset eivät näytä tietävän, mistä hakea apua yksinäisyyteensä. Olisi tärkeää, että ammattilaiset osaavat ottaa yksinäisyyden puheeksi samalla tavoin kuin mielenterveyden ongelmat, jotta nuoret saavat ajoissa apua ja tilanteeseen voidaan etsiä yhdessä oikeanlaisia ratkaisuja. Syitä yksinäisyyden taustalla on monia ja niihin voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisen tuen keinoin. Osa tarvitsee tukea sosiaalisten taitojen vahvistamiseen, osalle taas lähdetään etsimään paikkoja, joissa he pääsevät osaksi yhteisöä, sanoo Suomen Punaisen Ristin Nettiturviksen asiantuntija Johanna Velling.

Taloudellinen epävarmuus horjuttaa elämää ja vähentää sosiaalisia kohtaamisia

Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on vähentynyt vuodessa kaikilla vastaajilla. Taloudellinen tilanne on erityisen tiukka 25–34-vuotiailla ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvilla.

– Taloudellinen tilanne on kiristynyt ja se lisää tyytymättömyyttä elämän eri osa-alueilla. On ymmärrettävää, että kaverisuhteita voi olla vaikea luoda tai syventää, jos arki on pitkälti taloudellista selviytymistä, eikä mihinkään ylimääräiseen vapaa-ajan rientoon ole varaa. Omilleen muuttaneet 25–34-vuotiaat joutuvat eniten jättäytymään pois sosiaalisista tilaisuuksista huonon rahatilanteen vuoksi, Alaranta kertoo.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Suomessa tarvitaan ratkaisuja ja toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Meidän tulisi yhteiskuntana tarjota riittävä taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko, jotta nuorten sukupolvien elämä ei olisi niin epävarmaa ja haavoittuvaa. Julkisen ja kolmannen sektorin on huolehdittava, että tukea on helposti saatavilla ja järjestettävä esimerkiksi maksuttomia, avoimia kohtaamispaikkoja ympäri Suomen, Alaranta ehdottaa.

Suomen Punainen Risti tutki viidettä kertaa barometrin avulla laajemmin yksinäisyyttä, sen vaikutuksia ja syitä yksinäisyyden taustalla. Yksinäisyysbarometrin tiedonkeruun toteutti Verian joulukuun 2025 aikana. Tutkimukseen vastasi 1404 henkilöä, ja aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta suurimmillaan +- 2,6 prosenttiyksikköä. Tutkimus toteutettiin vuoden 2025 barometrin tavoin internetkyselynä. Näitä aikaisemmat barometrit on toteuttanut Taloustutkimus ja niissä aineisto on kerätty puhelinkyselyllä. Suomen Punainen Risti seuraa säännöllisesti barometrin avulla yksinäisyyden tilaa Suomessa. 

Lisätiedot:

Maaret Alaranta, Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori, maaret.alaranta@punainenristi.fi, puh. 040 358 3257

Ada Bergroth, Suomen Punaisen Ristin viestinnän asiantuntija, ada.bergroth@punainenristi.fi, puh. 040 610 9447