Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa
10.2.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 151 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 137 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 643 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 194 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
|
Osakerahastot |
151 |
151 |
89 252 |
|
Yhdistelmärahastot |
137 |
137 |
42 593 |
|
Pitkän koron rahastot |
643 |
643 |
42 710 |
|
Lyhyen koron rahastot |
194 |
194 |
21 219 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-30 |
-30 |
9 604 |
|
YHTEENSÄ |
1 095 |
1 095 |
205 378 |
Tammikuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vaihtelevasti, pääasiassa nousten. Kuukauden alussa Yhdysvaltojen toimeenpanema sotilaallinen vallanvaihto Venezuelassa yllätti osakemarkkinat ja aiheutti kursseihin lyhytaikaisen notkahduksen. Sen jälkeen presidentti Donald Trumpin puheet Grönlannista ja siihen liittyvät tulliuhkaukset useille Euroopan maille hermostuttivat osakemarkkinat uudelleen. Kun tilanne lopulta rauhoittui, markkinat toipuivat nopeasti.
Vaikka geopolitiikassa tapahtui yllättäviä asioita, Euroopassa ja Yhdysvalloissa myönteiset talousennusteet ja yritysten tulosnäkymät tukivat osakemarkkinoiden nousua. Osakerahastojen tuottoihin vaikuttivat myös valuuttakurssien muutokset.
Korkomarkkinat reagoivat yllättäviin geopoliittisiin tapahtumiin samaan tapaan kuin osakemarkkinat. Eurooppaan sijoittaneille korkorahastoille tammikuu oli suhteellisen tuottoisa, kun. korot laskivat. Yhdysvalloissa valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko sitä vastoin nousi. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
”Tammikuussa sijoittajat pelästyivät Trumpin puheita: pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikasta, ja uusia pääomia sijoitettiin laajasti Eurooppaan ja korkorahastoihin. Geopoliittisista tapahtumista ja valtavasta uutiskohinasta huolimatta sijoittajan kannattaa huomioida, että talouden mittarit antavat nyt myötätuulta osakemarkkinoille sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa monien yritysten tulosnäkymät ovat edellisiä vuosia positiivisempia ja vienti on jo lähtenyt piristymään. Nyt myös Suomeen sijoittavat osakerahastot kiinnostivat sijoittajia”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa pääasiassa Eurooppaan, Pohjoismaihin, Suomeen ja kehittyville markkinoille yhteensä 673 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, globaalisti ja Japaniin sijoittavista rahastoista, yhteensä 572 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,17). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
Tuotto |
|
Suomi |
169 |
169 |
7 333 |
19 % |
|
Pohjoismaat |
163 |
163 |
11 050 |
10 % |
|
Eurooppa |
206 |
206 |
8 733 |
12 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-377 |
-377 |
11 766 |
-3 % |
|
Japani |
-8 |
-8 |
437 |
13 % |
|
Tyynenmeren alue |
20 |
20 |
1 269 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
135 |
135 |
6 516 |
19 % |
|
Maailma |
-187 |
-187 |
40 738 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
32 |
32 |
1 409 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
151 |
151 |
89 252 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin tammikuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 595 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,01).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
127 |
127 |
10 192 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
219 |
219 |
15 016 |
3,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
43 |
43 |
5 508 |
4,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
370 |
-2,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
249 |
249 |
7 862 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
17 |
17 |
1 407 |
-1,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
-12 |
2 354 |
4,6 % |
|
YHTEENSÄ |
643 |
643 |
42 710 |
|
Tutustu lukuihin
”Säästösuunnitelmaa kannattaa muuttaa vain, kun sijoitustavoitteet muuttuvat”
Lähes kaikki sijoituslajit kehittyivät tammikuussa myönteisesti, ja Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Anna Vaissi arvioi, että suurin osa rahastosijoittajista sai lentävän lähdön vuoteen 2026.
”Rahastosijoittajalla on usein jo lähtökohtaisesti hyvin hajautettu sijoitussalkku. Sijoittaja pääsee siis hyötymään rahaston kohdemarkkinan vahvasta kehityksestä ilman riskiä siitä, että yksittäisen sijoituskohteen heikko kehitys tuhoaa koko salkun kehityksen.”
Vaissi muistuttaa, että yleinen uutisointi maailmantilanteesta tai geopolitiikasta saattaa alkaa ahdistaa. Tuolloin tunteet voivat ottaa vallan ja houkutus tehdä epärationaalisia sijoituspäätöksiä kasvaa.
”Pidä pää kylmänä ja pysy säästösuunnitelmassasi. Siihen kannattaa tehdä muutoksia yleensä vain silloin, kun sijoitustavoitteet muuttuvat, ei silloin kun markkinat liikkuvat”, Vaissi kiteyttää.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme