Sitra

​​Ehdotus: Hajanainen terveysdata ja alan osaaminen koottava yhteen – uusi kansallinen malli nostaisi Suomen tekoälyn kärkimaaksi​

10.2.2026 01:00:00 EET | Sitra | Tiedote

Jaa

Tekoäly muuttaa nopeasti terveydenhuoltoa, mutta hyötyjen saaminen edellyttää Suomelta uudistumista. Sitran, sosiaali- ja terveysministeriön sekä terveysalan toimijoiden yhteistyössä laatima selvitys ehdottaa ratkaisuksi kansallisen terveystietoalueen perustamista. Se kokoaisi hajanaiset tietovarannot ja osaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä mahdollistaisi nykyistä yksilöllisemmän hoidon, auttaisi hillitsemään sote-kustannuksia ja vauhdittaisi terveysalan tutkimuksen sekä yritysten kasvua.

Kollaasimainen kuvituskuva, jossa keskellä Suomen kartan päällä verkkomainen kuvio, robotti ja stetoskooppi. Kartan vieressä on  perhe, jossa raskaana oleva äiti ja isän sylissä on taaperoikäinen lapsi. Toisella puolen kartaa rullatuolissa istuva nainen, vierellään sairaanhoitohenkilökunnan edustaja.
Topias Dean Sitra

Suomeen tulisi perustaa kansallinen terveystietoalue (FHDS, Finnish Health Data Space), jotta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskriisiä ja pirstaleista tiedonhallintaa saadaan ratkottua. Näin ehdottaa uusi selvitys Terveystiedon tulevaisuus tekoälyn aikakaudella, jonka tulevaisuustalo Sitra julkaisi tiistaina 10.2.2026.

Terveystietoalue tarkoittaa kansallista toimintamallia, joka kokoaa terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Uudistuksen tarve on akuutti, sillä väestön ikääntyminen ja monisairastavuus lisäävät palveluiden kysyntää samalla kun resurssit ovat tiukoilla. Nopeasti kehittyvä tekoäly auttaisi esimerkiksi hyvinvointialueita kehittämään palveluitaan, parantamaan hoidon vaikuttavuutta ja hillitsemään kuluja.

Suomella on maailman parhaat terveystiedon raaka-aineet, mutta nykyiset tietosiilot ja kankeat lupaprosessit estävät tekoälyn tarvitseman datan tehokkaan hyödyntämisen.

Muutos on edessä joka tapauksessa, sillä Euroopan unionin terveystietoalue (EHDS) velvoittaa jäsenmaat avaamaan terveysdatan hyötykäyttöön lähivuosina. Selvityksen mukaan Suomen kannattaa rakentaa ratkaisu nyt omista lähtökohdistaan ja kääntää velvoite kilpailueduksi.

”Kansallinen terveystietoalue on kriittinen investointi, joka mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ja sitä kautta sote-palveluiden uudistamisen ja terveysalan kasvun. Ilman muutosta emme saa tekoälystä niitä hyötyjä, joita se voisi Suomelle tuoda”, painottaa selvitystyötä vetänyt Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto.

Selvityksen toteuttivat kokeneet terveysalan asiantuntijat, Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi ja professori Kimmo Porkka. Sitra käynnisti selvitystyön sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä. Työ on toteutettu yhteistyössä STM:n ja kymmenien terveysalan toimijoiden kanssa. 

Uusi malli yhdistää tiedon, luvat ja tutkimuksen 

Selvityksen mukaan Suomen terveydenhuollon keskeiset haasteet eivät ratkea ilman yhteistä, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoperustaa. Selvityksen kirjoittajat ehdottavat ratkaisuksi mallia, jossa on kolme keskeistä roolia:

  1. Kansallinen terveystiedon infrastruktuuri (FHDS Tieto) kokoaa ja harmonisoi tiedon sekä varmistaa sen laadun ja tarjoaa samalla tietoturvallisen väylän suurteholaskentaan. 

  1. Kansallinen lupaviranomainen (FHDS Lupa) varmistaa, että terveystietoja käytetään lainmukaisesti, eettisesti ja yhdenmukaisesti – ja että kansalaisen oikeudet, tietosuoja ja luottamus toteutuvat. FHDS lupa kokoaa hajanaiset lupamenettelyt yhdeksi kansalliseksi malliksi. 

  1. Kansallinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimija (FHDS TKI) tuo yhteen tutkijat, kasvuyritykset ja hallinnon hyödyntämään terveystietoa turvallisesti arvonluonnissa, innovaatioissa ja ohjauksessa. 

”Malli tarjoaa rakenteellisen ratkaisun: Se mahdollistaa tutkimuksen, innovaatioiden, yksilön oikeuksien ja terveydenhuollon ohjauksen huomioimisen yhdessä kansallisessa mallissa. Data harmonisoidaan kerran ja hyödynnetään monikäyttöisesti”, Olli Kallioniemi sanoo. 

Kansallinen terveystietoalue hyödyttäisi laajasti yhteiskuntaa 

Muutos mahdollistaisi siirtymän kohti ennakoivaa terveydenhoitoa, jossa ihmisten piilevät, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat riskit voidaan tunnistaa jo ennen oireiden ilmenemistä ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Tämä mahdollistaa entistä laadukkaamman hoidon ja hillitsee kustannuksia. 

Kansalaiselle muutos näkyisi esimerkiksi nykyistä yksilöllisempänä hoitona ja tehokkaampana verovarojen käyttönä. Lisäksi muutos tarkoittaisi kansalaiselle mahdollisuutta seurata, mihin omia tietoja käytetään ja helpompia tapoja antaa suostumus tietojen käyttöön tutkimuksessa. 

Suomen taloudelle selkeä toimintamalli ja laadukas data ovat kilpailuvaltteja, jotka voivat houkutella investointeja ja vauhdittaa vientiä. Tiede puolestaan hyötyisi suorasta ja tietoturvallisesta yhteydestä terveystiedon ja Kajaanissa sijaitsevan, Euroopan tehokkaimman supertietokoneen, LUMIn välillä.

”Uusi malli karsii byrokratiaa, jolloin aikaa vapautuu itse tutkimukseen. Yhdistämällä laadukkaan terveysdatan ja suurteholaskennan mahdollistamme lääketieteen läpimurrot ja paremman hoidon potilaille”, toteaa Kimmo Porkka. 

Pilotit käyntiin jo 2026

Selvityshenkilöt ehdottavat valtioneuvostolle poikkihallinnollisen ohjausryhmän asettamista ja periaatepäätöstä mallin käyttöönotosta. Käytännön toimeenpano voitaisiin käynnistää ketterästi piloteilla vuosina 2026–2027.  

Selvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) jatkovalmistelua varten tiistaina 10.2.2026. Ministeriön mukaan sote-ala käy läpi historiallisen suurta teknologista murrosta maailmanlaajuisesti. Suomessa terveysala on tunnistettu yhdeksi potentiaalisimmista aloista strategioissa, jotka käsittelevät tutkimusta, tuotekehitystä ja kasvun vauhdittamista. 

”Lääkekehityksen ja terveysteknologian globaalien markkinoiden ennustetaan monikymmenkertaistuvan lähivuosina. Suomella on kaikki edellytykset olla kärkimaa uusien ratkaisujen kehittämisessä. Nyt julkaistu ehdotus datan sujuvasta ja turvallisesta käytöstä on tähän välttämätön edellytys”, painottaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee

STM alkaa selvityksen pohjalta valmistella hallitukselle ehdotusta etenemisestä.

Tausta: 

  • Sitran Digisote-projekti edistää sotepalvelujen uudistumista ja sotealan kasvua digitalisaation, ennakoivien menetelmien ja tekoälyn avulla. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Kallioniemi, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
olli.kallioniemi@helsinki.fi, p. +358 50 415 0363

Kimmo Porkka, professori, Helsingin yliopisto
kimmo.porkka@helsinki.fi, p. +358 50 427 0192

Petri Lehto, johtava asiantuntija, Sitra
petri.lehto@sitra.fi, p. +358 50 3878 068

Haastattelupyynnöt:

Antti Koistinen, viestintäpartneri, Sitran Ohjelmat
antti.koistinen@sitra.fi, p. +358 29 461 8384

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye