Aluehallitus kritisoi voimakkaasti sote-rahoituksen muutosesitystä

Aluehallitus suhtautuu erittäin kriittisesti rahoituslain muutosesitykseen. Lakiesitys leikkaisi toteutuessaan Uudeltamaalta rahoitusta kolminkertaisesti muuhun Suomeen verrattuna. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosittaista rahoitusta vähennettäisiin pysyvästi 54 miljoonaa euroa, siitä huolimatta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on nopeimmin ikääntyvä alue ja sillä on jo valmiiksi pienin asukaskohtainen rahoitus. Rahoitusta siirrettäisiin pois niiltä alueilta, jotka ovat tasapainottaneet tiukassa talousraaminsa lain edellyttämällä tavalla ja vaaditussa aikataulussa. Aluehallitus nostaa myös esille keskeisenä epäkohtana sen, että THL:n tutkimukseen perustuvat muutosesitykset on lakiluonnoksessa sivuutettu.

Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymisen perusteena olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta ja kustannuksia kuvaavaa tarvetekijämallia päivitettäisiin THL:n tutkimuksesta poiketen. Lakiesityksessä ei ehdoteta toteutettavaksi THL:n asiantuntija-arvion suosittamia tarvetekijöitä tai tietopoimintoja koskevia laajennuksia. Lisäksi THL:n asiantuntija-arvion vastaisesti muun kuin hyvinvointialueiden ostopalveluna tai palvelusetelinä rahoittaman yksityisen terveydenhuollon diagnoositietojen huomioon ottamista rahoituksessa rajattaisiin. Näyttää siltä, että nämä muutokset on valikoitu pääasiallisesti sellaisiksi, jotka siirtävät rahoitusta Uudeltamaalta muille alueille.

Siirtymätasausten muutoksessa valtion rahoituksen vähennys kohdistettaisiin asukasta kohden yhtä suurena, mutta valikoiden vain tietyille hyvinvointialueille. Tämä kohdistaminen näyttäytyy tarkoitushakuiselta rahoitusleikkauksena erityisesti Uudellemaalle.  

Esityksessä säästötoimenpiteitä ehdotetaan kohdistettavaksi Uudellemaalle ja muille väestöltään suurille alueille vähentämällä terveyden edistämiseen kannustavaa asukasperusteista osuutta ja nostamalla sairastavuudesta palkitsevaa palvelutarpeen määräytymistekijän rahoitusosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä ja vuonna 2028. Aluehallitus katsoo, että kyseessä on rahoitusmallin muutos, jonka tavoitteena on siirtää rahoitusta pois Uudeltamaalta ja talouttaan voimakkaasti tasapainottaneilta alueilta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle esitetty leikkaus on 103 euroa ja Etelä-Savolle 31 euroa asukasta kohden. Erot ovat prosentuaalisesti vielä hurjemmat: Länsi-Uudellamaalla 2,6 %:a ja Etelä-Savossa 0,5 %. Länsi-Uudenmaan rahoitus on ennen näitä leikkauksia jo maan alhaisin. Rahoituksen taso vaihtelee alueittain Länsi-Uudenmaan 4052 eurosta Etelä-Savon 6055 euroon.

— Valtiovarainministeriön esitys on Länsi-Uudenmaan ja koko Uudenmaan osalta epäoikeudenmukainen, eikä se kannusta kestävään talouden hallintaan ja palvelujen uudistamiseen. Länsi-Uudenmaan nopeimmin ikääntyvä väestö ansaitsee myös arvokkaan hoidon ja hoivan sekä lapset ja nuoret riittävän avun ja tuen. Vieraskielisten määrä kasvaa, mikä lisää myös palvelutarvetta. Pääkaupunkiseudulla päihteet ja muut lieveilmiöt on tärkeä saada hallintaan, se on koko Suomen etu. Valitettavasti esitys vaarantaisi toteutuessaan Uudenmaan asukkaiden yhdenvertaiset sote- ja pelastuspalvelut ja sillä olisi vakavat seuraukset, toteaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho.

Aluehallitus käynnisti ikääntyneiden palvelujen kotona asumisen palvelujen, sairaalapalvelujen sekä konsernihallinnon asumispalvelujen toiminnan organisoinnin, työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtävien, työnjaon, työaikojen ja työntekopaikan muutoksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Muutokset koskettavat enintään 500 työntekijän ja viranhaltijan tehtäviä, työaikoja ja työntekopaikkoja. Muutos toteutetaan pääosin tehtävämuutoksilla ja uudelleenjärjestelyillä.

Aluehallitus hyväksyi kotihoidon hankinnan strategiset periaatteet. Hankinnoissa kantavana teemana on vaikuttavuusperusteisuus. Palveluntuottajat kilpailevat hinnan lisäksi tuotetun palvelun laadulla, vaikuttavuudella sekä asiakaskokemuksella. Monituottajamalli mahdollistaa kustannuskasvun hillitsemisen ostopalvelujen osuuden kasvun myötä.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi myös lastensuojelun ympärivuorokautisten palvelujen hankinnan strategiset periaatteet.

Aluehallitus hyväksyi suun terveydenhuollon kokonaishoidon palvelusetelin asiakkaan omavastuuosuudet ja palvelusetelin arvon 1.3.2026 alkaen esityksen mukaisesti.

Hoivakoti Ruukin toiminnot siirtyvät Attendo 247 Oy:lle

Aluehallitus hyväksyi sopimuksen Hoivakoti Ruukin toimintojen siirtämisestä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta liikkeenluovutuksella Attendo 247 Oy:lle 1.4.2026 alkaen.  Toimintojen siirrossa noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita.

Asumisyksiköiden hankesuunnitelmat

Aluehallitus hyväksyi vammaispalvelujen erityisen vaativan tuen asumisyksikön hankesuunnitelman. Samalla se esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue myöntää Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n nostamalle lainalle enintään 4 000 000 euron omavelkaisen takauksen hankkeen toteuttamiskustannuksia varten. Asumisyksikkö otettaisiin käyttöön vuonna 2027 Espoon Viherlaaksossa ja siellä on noin 16 asukaspaikkaa,

Aluehallitus hyväksyi myös ikääntyneiden asumisyksikön hankesuunnitelman. Palvelujen verkoston strategian mukaisesti ympärivuorokautista asumista keskitetään, yhteisöllistä asumista lisätään ja palvelut sijoittuvat alueellisesti yksiköiden kustannustehokkuus huomioiden. Ikääntyneiden asumisyksikkö valmistuisi Kirkkonummelle arviolta vuonna 2029 ja siellä olisi noin 90 asiakaspaikkaa.