Audiomedia Oy

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen

10.2.2026 09:19:53 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Johanna Buchert
Johanna Buchert

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia  

Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita.

Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin.

–Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert.

Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä

EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastokytkentää. – Sen myötä LULUCF-sektorille asetettiin entistä kunnianhimoisempia vaatimuksia.  Kun nyt tiedetään, että metsät eivät pysty sitomaan sitä hiiltä, mitä taakanjakosektori ja päästökauppasektori tuottavat, Suomessa tämä on johtanut keskusteluun hakkuiden vähentämisestä nielujen vahvistamiseksi.

–Hakkuumääriä ei voida tarkastella irrallaan globaalista kysynnästä, teollisuuden rakenteista ja korvausvaikutuksista. Jos Suomessa vähennettäisiin hakkuita ja puuraaka-aineen globaali kysyntä ei muutu, puun tuotanto ja hakkuut siirtyvät toisiin maihin. Vaikka Suomen nielut vahvistuvat laskennallisesti, hakkuut kasvavat muualla ja globaali ilmastohyöty jää näennäiseksi. Samalla vaarantuvat Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky, investoinnit ja työpaikat, muistuttaa Buchert.

Suomen ja EU:n väliset jännitteet metsäpolitiikassa liittyvät Buchertin mukaan siihen, että pohjoinen metsätalous on hyvin erilaista kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa. – Pohjoismaissa metsät ovat pitkälti yksityisomistuksessa, metsien kiertoajat ovat pitkiä ja teollinen ekosysteemi rakentuu harvojen puulajien varaan.

Ilmastotoimet perustettava fossiilipäästöjen alentamiseen

Suomen tulee Buchertin mukaan keskittyä ilmastotoimissa ensisijaisesti fossiilipäästöjen vähentämiseen, teknologisten nielujen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä kestävien biopohjaisten materiaaliratkaisujen varaan.

–Maankäyttösektorin nielut ja päästöt syntyvät biologisista prosesseista, joihin vaikuttavat monet tekijät. Hakkuiden lisäksi merkitystä on metsien ikärakenteella, metsien kasvun dynamiikalla, lämpötilalla ja maaperäprosesseilla. Myös myrsky- ja hyönteistuhot voivat muuttaa hiilitaseita nopeasti.

Puurakentaminen ja biopohjaiset tuotteet ilmastopolitiikan työkaluiksi

Puurakentaminen tarjoaa Buchertin mukaan valtavan potentiaalin pitkäaikaisten hiilivarastotuotteiden luomisessa. – Sopii ihmetellä Suomen putoamista puurakentamisen kasvussa moniin Euroopan maihin verrattuna. Haastaisin nyt puutuoteteollisuuden innovaatiokykyä kehittämään koko alan arvoketjua, metsänkasvatuksesta designiin, arkkitehtuuriin ja rakentamiseen.

–Suomessa on vahva metsäteollisuus, mutta haasteena on tuotteiden melko alhainen jalostusarvo. Tutkimusta ja kehitystyötä tehdään uusien tuoteinnovaatioiden parissa, mutta biopohjaisten tuotteiden kehityspolku on pitkä ja vaatii pitkäjänteistä TKI-panostusta, jotta innovaatiot saadaan skaalattua teolliseen mittaan. Ja tämän lisäksi tarvitaan kuluttajien ostohalukkuutta.

Buchert uskoo, että sääntelyllä ja julkisilla hankinnoilla voidaan lisätä vähähiilistä puurakentamista ja ohjata kulutusta biopohjaisiin tuotteisiin, vaikka ne olisivatkin kalliimpia kuin fossiiliset vaihtoehdot. – Myös hiilidioksidin talteenotto biotalouden prosesseista pitäisi saada nyt nopeasti eteenpäin. Teknologisia ratkaisuja on, mutta niiden hyödyntäminen vaatii vahvaa investointi- ja kehityspanosta.

Luke on riippumaton bioyhteiskunnan rakentaja

Luken tutkimus vastaa kansalaisia ja yhteiskuntaa kiinnostaviin haasteisiin ja saa paljon palautetta ja myös kritiikkiä. – Luonnonvarakeskus on riippumaton tutkimuslaitos, joka pyrkii ratkaisemaan luonnonvara-alaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tutkimuksen avuilla.   Eri aiheista ja erilaisista näkökulmista tutkimuskohdetta lähestyvät tutkivat voivat päätyä erilaisiin tuloksiin. Se kuuluu tieteeseen, joka tarkentaa ja korjaa itseään jatkuvasti.

– Luke haluaa olla bioyhteiskunnan rakentaja ja meidän pitää katsoa kokonaisvaltaisesti kaikkia kestävyysulottuvuuksia ja yhteensovittaa erilaisia vaateita ja myös tarkastella erilaisten politiikkatoimien kustannusvaikutuksia. Uskomme Lukessa, että uudistuvalla ja innovatiivisella alkutuotannolla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamisessa, muistuttaa Buchert.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Buchert, johanna.buchert@luke.fi

Kuvat

Johanna Buchert
Johanna Buchert
Lataa
Johanna Buchert
Johanna Buchert
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm

Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli

Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye