Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa
11.2.2026 06:00:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus piirtää tarkan kuvan suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. Sen perusteella perheyritykset ovat merkittävämpiä koko Suomen taloudelle kuin yleisesti ajatellaan – ja niiden vaikutus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Aalto-yliopiston tuore tutkimus kumoaa useita sitkeässä eläviä myyttejä suomalaisista perheyrityksistä. Omistajuuden professori Samuli Knüpfer on tehnyt laajan, rekisteriaineistoihin perustuvan kartoituksen vuosilta 2006–2022. Tutkimuksen perusteella perheyritykset eivät ainoastaan ole keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, vaan myös investoivat niihin verrattuna enemmän.
Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista yritysten taseesta. Kun tarkastelusta rajataan pois ulkomaalais- ja julkishallinnon omistamat yritykset, perheyritysten rooli korostuu entisestään.
”Kun puhumme suomalaisesta yrityskentästä, keskustelu keskittyy usein suuriin pörssiyhtiöihin. Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustavat vain jäävuoren huippua. Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, ja iso osa koko maan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu juuri niissä”, Knüpfer muistuttaa.

Pienistä yrityksistä syntyy suuri vaikutus
Yksi perheyrityksiin liitetty uskomus on, että ne ovat merkityksettömiä, koska suuri osa niistä on pieniä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka monet perheyritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, niiden yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on huomattava.
Lisäksi perheyrityksiä on runsaasti myös suurten yritysten joukossa: esimerkiksi yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä.
Perheyritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä alkutuotannossa (83 % henkilöstöstä), rakentamisessa (65 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 %), kaupassa (49 %) ja muilla palvelualoilla (69 %).

Niiden merkitys on suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella: muualla Suomessa perheyritysten työllisyysosuus on lähes puolet. Perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Kannattavia, vakaita ja halukkaita investoimaan
Yksi yleinen harhaluulo on, että perheyritykset olisivat tehottomia ja huonosti johdettuja, mutta Knüpferin tutkimus ei tue tätä käsitystä. Päinvastoin: perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Korkeampaa kannattavuutta selittävät erityisesti kevyempi tase ja alhaisemmat henkilöstökustannukset.
Perheyritysten myös ajatellaan pelaavan varman päälle ja välttelevän investointeja. Knüpferin tutkimuksen mukaan perheyritykset käyttävät vähemmän velkarahoitusta, mutta pystyvät silti investoimaan muita yrityksiä enemmän.
”Yleensä perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen. On ajateltu, että tämä johtaa riskien välttelyyn ja investointien kaihtamiseen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Perheyritykset investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi”, Knüpfer pohtii.
Kasvun pullonkaulat näkyvät pienissä perheyrityksissä
Tutkimus nostaa esiin myös haasteita. Erityisesti pienemmissä perheyrityksissä kasvu ja kansainvälistyminen ovat keskimäärin muita yrityksiä heikompia. Knüpferin mukaan näyttää siltä, että osalla pienemmistä perheyrityksistä on jonkinlainen kasvua hidastava jarru tai tulppa, ja se kannattaa huomioida myös tulevissa politiikkatoimissa.
”Pienempiä perheyrityksiä tulisi auttaa tekemään kasvuloikka. Politiikkatoimilla on tässä keskeinen rooli”, Knüpfer toteaa.
Tilanne on selvästi erilainen suuremmissa perheyrityksissä. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä.
“Talouskasvun puute on Suomessa vakava ongelma. Perheyritysten joukosta löytyy pitkä lista upeita kasvutarinoita. Näiltä yrityksiltä meillä olisi paljon opittavaa”, Knüpfer sanoo.
Perheyritysten omistajat: pieni joukko, suuri taloudellinen merkitys
Tutkimus tarjoaa myös harvinaisen yksityiskohtaista tietoa perheyritysten omistajista. Vain noin 135 000 ihmistä, eli noin kaksi prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita perheyrityksissä. Huomionarvoista on, että nämä henkilöt eivät ole vain tärkeitä työllistäjiä vaan myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista.
Havainto täydentää Knüpferin aiempaa tutkimusta listaamattomien yritysten omistajista ja tuo uutta, kansainvälisestikin poikkeuksellisen tarkkaa tietoa omistajuudesta.
”Omistajista on tiedetty yllättävän vähän, vaikka heidän taloudellinen merkityksensä on suuri. Aineistollani tämä voidaan nyt osoittaa konkreettisilla luvuilla”, Knüpfer toteaa.
Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä. Tutkimusta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Perheyritysten liitto.
Tutkimusaineistot löytyvät täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli Knüpfer
Omistajuuden professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
samuli.knupfer@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa10.2.2026 12:15:00 EET | Tiedote
Tuore raportti tuo käyttöön luontotyyppiluokituksen ja arviointikriteerit, joiden avulla rakennetun ympäristön luonto voidaan tehdä näkyväksi, mitattavaksi ja vertailtavaksi. Työkalut mahdollistavat ekologisen tilan arvioinnin sekä tukevat viherrakenteen kehittämistä ja luontokadon torjuntaa kaupungeissa.
Kutsu medialle: Mistä syntyy digitaalinen kasvu? Aalto-yliopiston Center for Digital Business Growth -keskuksen aloitusseminaari 12.2.10.2.2026 10:45:00 EET | Kutsu
Tutkimuskeskus tuo yhteen yrityksiä ja tutkijoita sekä rakentaa uusia yhteistyömalleja akateemisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille. Kutsumme median keskuksen kick-off-seminaariin torstaina 12.2.
Kutsu medialle: Perheyritykset Suomessa – uutta tutkimustietoa ja keskustelua Aalto-yliopistossa 11.2.3.2.2026 09:30:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle kuulemaan ja keskustelemaan perheyritysten merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Tutkimus paljastaa uusia tietoja pimeän aineen vaikutuksesta universumiin26.1.2026 18:01:26 EET | Tiedote
Nasan vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut James Webb -teleskoopilla pimeän aineen vaikutusta galaksien, tähtien ja jopa planeettojen, kuten Maan syntyyn. Kartta paljastaa, kuinka näkymätön, aavemainen aine limittyy ja kietoutuu "normaaliin" aineeseen ̶ eli juuri siihen, josta tähdet, galaksit ja kaikki näkemämme koostuvat.
Suuri avaruuskonferenssi Otaniemessä 20.–23.1. – Winter Satellite Workshop kokoaa lähes 2 000 osallistujaa Suomeen19.1.2026 11:15:00 EET | Kutsu
Lehdistölle avoin konferenssi tarjoaa lähes 400 esitystä, yleistajuisista luennoista tieteellisiin ja teknisiin ammattilaisesitelmiin. Näyttelyssä on mukana yli 60 yritystä ja tutkimuslaitosta, ja tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua Suomenkin kannalta keskeiseen avaruustoimintaan sekä tavata alan asiantuntijoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


