Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville
16.2.2026 07:30:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely puretaan myöhemmin tänä vuonna, mutta suomalais-ruotsalaisen yhteistyön historia ei katoa – se siirtyy digitaaliseksi. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on tallentanut juhlanäyttelyn kolmiulotteiseksi, kolmikieliseksi virtuaalinäyttelyksi, joka on avoimesti koettavissa verkossa kaikkialla maailmassa.

Hanasaari – suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus eli tuttavallisemmin Hanaholmen juhli vuonna 2025 viittäkymmentä vuottaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö- ja kulttuurikeskuksena. Juhlavuoden keskiössä ollut näyttely toi näkyväksi Hanaholmenin historian, tehtävän ja roolin kahden maan välisenä kohtaamispaikkana. Näyttely on myös kiinnostanut yleisöä: Hanaholmenin viestintäjohtaja Håkan Forsgård kertoo, että kävijöitä on ollut jo huikeat 14 000.
Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin eli MeMon tuottama 3D-virtuaalinäyttely varmistaa nyt, että tarina säilyy näyttelyn purkamisen jälkeenkin – digitaalisena ja saavutettavana.
Forsgårdin mukaan virtuaalinäyttely on Hanaholmenille erinomainen mahdollisuus tavoittaa yleisöjä, jotka eivät ehkä tunne keskusta niin hyvin entuudestaan tai eivät ole voineet vierailla paikan päällä.
“Kiinnostus Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön on kasvanut viime vuosina huomattavasti myös Pohjoismaiden ulkopuolella, ja virtuaalinäyttely auttaa meitä viestimään toiminnastamme yleisölle niin kotimaassa kuin kansainvälisesti”, Forsgård sanoo.
Hanaholmenin virtuaalinäyttely on myös esimerkki siitä, miten tutkimukseen perustuva 3D-mallinnus voi tukea niin kulttuurin saavutettavuutta kuin kulttuuriperinnön säilyttämistäkin, sanoo MeMo-instituutin johtaja Hannu Hyyppä.
“Kyse ei ole vain visuaalisesta esittelystä, vaan yhteisestä muistista. Tässä maailmanajassa historiasta, yhteistyöstä ja diplomatiasta kertominen ja tämän kaiken säilyttäminen on erittäin tärkeää”, Hyyppä sanoo.
Kohtaaminen ajassa ja tilassa
Keskeinen teema, Kohtaaminen, saa näyttelyssä eri muotoja. Ensinnäkin Hanaholmenin 50-vuotista historiaa tarkastellaan aikajanan kautta, joka suhteuttaa kulttuurikeskuksen vaiheet ympäröivän yhteiskunnan keskeisiin tapahtumiin ja ilmiöihin Suomessa ja Ruotsissa. Aikajana tuo esiin, millaisessa ajassa Hanaholmen on toiminut ja millaisiin keskusteluihin ja muutoksiin se on ollut kytkeytynyt.

Toiseksi kohtaaminen saa toiminnallisen muodon. Näyttelyn keskelle katettu juhlapöytä kutsuu vierailijat mukaan keskusteluun Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä – menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Mistä on keskusteltu? Mistä pitäisi keskustella enemmän? Entä miltä näyttää kahden pohjoisen maan välinen yhteistyö tulevaisuudessa?
Virtuaalinäyttelyssä kävijä voi istua pöydän ääreen kolmiulotteisessa ympäristössä ja tutustua teemoihin, kuten yhteistyöhön, velkaan, työhön, tulevaisuuteen ja rajaan. Teemoja elävöittävät animaatiot ja interaktiivinen keskustelunoppa, joka rohkaisee pohtimaan Suomen ja Ruotsin suhdetta eri näkökulmista: näyttely kutsuu katsojan mukaan keskusteluun.

Virtuaaliesityksen kohokohtiin kuuluu myös laaja kuvagalleria, joka esittelee Hanaholmenissa historian varrella vierailleita ihmisiä – kuninkaallisista ja valtionjohtajista kulttuuripersooniin. Kuvagalleria on pysyvä elementti Hanaholmenissa, mutta nyt osa kuvista on myös verkon kautta koettavissa joka puolella maailmaa.

Tutkimukseen perustuvaa 3D-mallinnusta ja digitaalista kulttuuriperintöä
Virtuaalinäyttelyn toteutuksesta vastaa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, joka on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteinen tutkimusinstituutti. MeMon työ perustuu huipputason 3D-mittauksen ja -mallinnuksen tutkimukseen sekä tiedonhallintaan. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja mitata, mallintaa ja visualisoida rakennettua ympäristöä ja kulttuuriperintöä – ja säilyttää näin yhteistä historiaamme digitaalisessa muodossa.
Virtuaalinäyttely on osa jo pidempään jatkunutta yhteistyötä, jota on tehty tiiviisti Hanaholmenin kulttuuri- ja taideohjelmavastaava Aino Kostiaisen kanssa. Yhteistyössä on etsitty tapoja tuoda kulttuurikeskuksen näyttelyitä ja taidekokoelmaa aiempaa saavutettavammin esille digitaalisina kokonaisuuksina. Aiemmin toteutettuja 3D-mallinnuksia on jo nähtävillä Hanaholmenin verkkosivuilla, ja juhlanäyttelyn virtuaaliversio syventää tätä työtä.

Syksyllä 2025 toteutettu mittaus- ja mallinnusprosessi toi fyysisen näyttelyn sisällöt kolmiulotteisiksi, verkossa koettaviksi kokonaisuuksiksi MeMon 3D-artistien työnä. MeMo on aiemmin toteuttanut vastaavankaltaisia mallinnuksia esimerkiksi Kansallismuseosta sekä KAJ-yhtyeen tunnetusta saunasta.
MeMo-instituutin akateeminen koordinaattori Marika Ahlavuo toteaa, että hanke sopii hyvin Aalto-yliopiston strategiaan, jossa tieteen ja taiteen yhdistäminen on keskeistä.
“Usein verkossa esitettäviä tuotantoja hidastavat tekijänoikeuskysymykset, mutta tässä tapauksessa sopimukset ja luvat saatiin sovittua jo tuotannon alkuvaiheessa, mikä mahdollisti sujuvan toteutuksen”, Ahlavuo sanoo.
Virtuaalinäyttely tarjoaa samalla mallin sille, miten kulttuurihistoriallisesti merkittäviä näyttelyitä voidaan tulevaisuudessa säilyttää, jakaa ja kokea myös silloin, kun fyysiset näyttelyt ovat ajallisesti rajallisia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Hyyppä
Johtaja, MeMo-instituutti
hannu.hyyppa@aalto.fi
Håkan Forsgård
Viestintäjohtaja, Hanaholmen
hakan.forsgard@hanaholmen.fi
p. + 358 40 767 7373
Marika Ahlavuo
Akateeminen koordinaattori, MeMo-instituutti
marika.ahlavuo@aalto.fi
p. +358 50 5122 509
Kuvat
Liitteet
Linkit
- Hanaholmen-virtuaalitoteutus
- Hanaholmen
- MeMo – Research Institute of Measuring and Modeling for the Built Environment
- Entä jos Kansallismuseoon pääsisi kotisohvalta - vaikka lentävällä matolla?
- KAJ-yhtyeen Eurooppaa kiertänyt sauna mallinnettiin 3D:nä – Aalto-yliopisto tallentaa Pohjanmaan kulttuuriperintöä virtuaalitodellisuuteen
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle24.4.2026 08:39:25 EEST | Tiedote
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Kutsu: Opiskelijoiden projekteista syntyy patentteja ja startupeja – tuotekehityskurssin loppugaala esittelee ratkaisut aitoihin haasteisiin23.4.2026 09:45:00 EEST | Kutsu
Aalto-yliopiston huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Jo 30 vuoden ajan järjestetyllä kurssilla kehitetyistä prototyypeistä on syntynyt myös lukuisia patentteja ja startupeja. Tänä vuonna opiskelijat kehittivät ratkaisuja muun muassa teho-osastoille, laivojen ohjaamoihin ja rakennustyömaille.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi13.4.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Uusi löydös avaa tien kohti nopeampia ja energiatehokkaampia siruja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikka- ja kvanttilaitteiden rakennusmateriaalina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme




