Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet

11.2.2026 14:29:18 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille.

“On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Nuori tyttö lukee kirjaa ja istuu nojatuolilla.
Visiossa mainittu teknologian hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa monipuoliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä. Opetuksen järjestämisen kehittämisessä on tärkeää huomioida alueelliset tarpeet ja tukea kuntia uudenlaisten ratkaisujen käyttöönotossa.

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision suuntaa tervetulleena ja näkee siinä tärkeän, pitkän aikavälin näkymän suomalaisen peruskoulun ja sitä kautta koko yhteiskunnan suunnaksi. Visiossa kuvataan arvot, joille sivistys perustuu. Vision mukaan peruskoulu on Suomen tärkein tulevaisuusinstituutio, joka rakentaa merkityksellistä elämää, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee kestävää elämää maapallolla.

Oppiminen kytkeytyy vahvasti hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, inhimilliseen kasvuun ja teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen.

“On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

“Vision ydintä on oppilaiden toimijuus, merkityksellinen elämä ja ekologisesti, kulttuurisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää elämä ja yhteiskunta. Seuraava askel onkin katsoa, millaisin konkreettisin toimenpitein pääsemme vision tavoitteisiin.”

Kuntaliitto korostaa, että perusopetuksen kehittäminen ja vision käytännön toteuttaminen tapahtuvat kunnissa, sillä perusopetus on kuntien lakisääteinen tehtävä. Visiossa mainittu teknologian hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa monipuoliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä. Opetuksen järjestämisen kehittämisessä on tärkeää huomioida alueelliset tarpeet ja tukea kuntia uudenlaisten ratkaisujen käyttöönotossa.

Myönteisenä Kuntaliitto pitää sitäkin, että visiotyön lisäksi väestökehitystä ja oppimistuloksia tarkastelevat työryhmät tuottavat käytännön avauksia vision toteuttamiseksi kevään aikana. Toivomuksena on, että avaukset ovat hyvin yhteensovitettavissa vision kanssa.

Lisänä keskusteluun Kuntaliitto tuo toiveen, että tulevaisuudessa tarkasteltaisiin lainsäädäntöä kokonaisuutena.
”Kun perusopetuksen lainsäädäntöä on uudistettu vuosien mittaan vaiheittain, on se johtanut siihen, että perusopetuksen kokonaisuus on pirstaleinen”, toteaa Lindberg.

Kuntaliitto muistuttaa, että perusopetusta on tarkasteltava osana koko koulutuspolkua. Lainsäädännön ajantasaisuus on keskeistä. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää yhtenäistä näkemystä siitä, miten varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ulottuva koulutusjärjestelmä tukee lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden osaamista.

”Yhtään lasta ja nuorta ei ole varaa menettää. Siksi sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen ja osaamisen tasosta huolehtiminen on tärkeää juuri nyt, kun ikäluokat pienenevät merkittävästi. Väestömurros edellyttää pitkäjänteistä hallituskaudet ylittävää politiikkaa”, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Minna Lindberg
Erityisasiantuntija
Puh. +358 50 577 2243
Minna.lindberg@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye