Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet

11.2.2026 14:29:18 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille.

“On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Nuori tyttö lukee kirjaa ja istuu nojatuolilla.
Visiossa mainittu teknologian hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa monipuoliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä. Opetuksen järjestämisen kehittämisessä on tärkeää huomioida alueelliset tarpeet ja tukea kuntia uudenlaisten ratkaisujen käyttöönotossa.

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision suuntaa tervetulleena ja näkee siinä tärkeän, pitkän aikavälin näkymän suomalaisen peruskoulun ja sitä kautta koko yhteiskunnan suunnaksi. Visiossa kuvataan arvot, joille sivistys perustuu. Vision mukaan peruskoulu on Suomen tärkein tulevaisuusinstituutio, joka rakentaa merkityksellistä elämää, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee kestävää elämää maapallolla.

Oppiminen kytkeytyy vahvasti hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, inhimilliseen kasvuun ja teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen.

“On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

“Vision ydintä on oppilaiden toimijuus, merkityksellinen elämä ja ekologisesti, kulttuurisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää elämä ja yhteiskunta. Seuraava askel onkin katsoa, millaisin konkreettisin toimenpitein pääsemme vision tavoitteisiin.”

Kuntaliitto korostaa, että perusopetuksen kehittäminen ja vision käytännön toteuttaminen tapahtuvat kunnissa, sillä perusopetus on kuntien lakisääteinen tehtävä. Visiossa mainittu teknologian hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa monipuoliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä. Opetuksen järjestämisen kehittämisessä on tärkeää huomioida alueelliset tarpeet ja tukea kuntia uudenlaisten ratkaisujen käyttöönotossa.

Myönteisenä Kuntaliitto pitää sitäkin, että visiotyön lisäksi väestökehitystä ja oppimistuloksia tarkastelevat työryhmät tuottavat käytännön avauksia vision toteuttamiseksi kevään aikana. Toivomuksena on, että avaukset ovat hyvin yhteensovitettavissa vision kanssa.

Lisänä keskusteluun Kuntaliitto tuo toiveen, että tulevaisuudessa tarkasteltaisiin lainsäädäntöä kokonaisuutena.
”Kun perusopetuksen lainsäädäntöä on uudistettu vuosien mittaan vaiheittain, on se johtanut siihen, että perusopetuksen kokonaisuus on pirstaleinen”, toteaa Lindberg.

Kuntaliitto muistuttaa, että perusopetusta on tarkasteltava osana koko koulutuspolkua. Lainsäädännön ajantasaisuus on keskeistä. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää yhtenäistä näkemystä siitä, miten varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ulottuva koulutusjärjestelmä tukee lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden osaamista.

”Yhtään lasta ja nuorta ei ole varaa menettää. Siksi sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen ja osaamisen tasosta huolehtiminen on tärkeää juuri nyt, kun ikäluokat pienenevät merkittävästi. Väestömurros edellyttää pitkäjänteistä hallituskaudet ylittävää politiikkaa”, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Minna Lindberg
Erityisasiantuntija
Puh. +358 50 577 2243
Minna.lindberg@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote

Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye