Elinsiirtojen määrä pysyi Suomessa vakaana vuonna 2025

Vuonna 2025 Suomessa tehtiin yhteensä 410 elinsiirtoa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna, mutta vastaa edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (keskimäärin 412,8 siirtoa/vuosi). 

Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden siirrot tehdään Meilahden tornisairaalassa ja lasten Uudessa lastensairaalassa. 

Eniten tehtiin munuaissiirtoja, 268 kappaletta. Maksansiirtoja tehtiin 67, haimansiirtoja 25, sydämensiirtoja 23 ja keuhkonsiirtoja 27. 

Elinsiirroista 14 tehtiin lapsille: 5 munuaisensiirtoa, 1 maksansiirto, 6 sydämensiirtoa ja 2 keuhkonsiirtoa. 

Kaikkiaan Suomessa on tehty vuodesta 1964 lähtien jo 13 080 elinsiirtoa. 

Elinluovuttajat ja elinluovutustoiminta 

Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat. Kuolleita elinluovuttajia oli viime vuonna yhteensä 131. Elinluovuttajien keski-ikä oli 58,3 vuotta. Elinluovuttajien yleisin kuolinsyy oli aivoverenvuoto. 

Valtaosa luovuttajista eli 70 prosenttia oli monielinluovuttajia. Suuri osa toimi myös kudosluovuttajina. 

Vuonna 2025 tehtiin 25 DCD-elinluovutusta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen), joista siirrettiin 50 munuaista. 

Elinluovuttajien määrä väheni hieman, mutta elinsiirtotoimistoon tehtyjen yhteydenottojen määrä nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin. Useimmiten luovutusta ei voitu toteuttaa lääketieteellisistä syistä. 

Elävien luovuttajien munuaisensiirtoja oli 28, joista 4 lapsille. Suomessa on tavoite nostaa elävien luovuttajien määrä 70 luovuttajaan vuosittain. 

Pohjoismainen Scandiatransplant-yhteistyö on päivittäinen osa Suomen elinsiirtotoimintaa ja varmistaa, että kiireellisesti siirtoa tarvitsevat potilaat voivat saada sopivan elimen myös muista Pohjoismaista. 

Elinsiirrot ovat kustannusvaikuttavia hoitoja 

Elinsiirrot ovat yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista hoitomuodoista. Esimerkiksi munuaisensiirrot säästävät vuosittain merkittävästi dialyysikustannuksia, ja suuri osa potilaista voi palata töihin ja arkeen. Siirteiden pitkä toimivuus ja hoidon laatu ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa erittäin hyviä. 

”Elinsiirtotoiminta Suomessa on vakaalla pohjalla, ja kehitämme sitä jatkuvasti turvataksemme siirteiden riittävyyden, laadun ja sujuvat odotusajat. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen potilas saa siirron oikeaan aikaan ja parhaalla mahdollisella hoidolla”, tiivistää ylilääkäri Arno Nordin. 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat