Lapsi- ja perhejärjestöt: Jälkihuollossa olevia nuoria ei voi velvoittaa nostamaan opintolainaa

Jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten mahdollisuus opiskella ilman velvoitetta nostaa opintolainaa tulee säilyttää. He itsenäistyvät vaikeammista lähtökohdista kuin suurin osa muista nuorista aikuisista. Hyvin toteutettu jälkihuolto varmistaa nuoren kiinnittymisen koulutukseen ja työelämään sekä ennaltaehkäisee myöhempiä yhteiskunnallisia kustannuksia.  

Kelan uusi linjaus on kohtuuton lastensuojelun jälkihuollon nuorille

Tähän asti jälkihuollon nuoria ei ole velvoitettu nostamaan opintolainaa, vaan he ovat olleet oikeutettuja toimeentulotukeen, kun esimerkiksi opintotuki tai ansiotulot eivät riitä opiskelijan arkeen. Toimeentulotuki ei sisällä takaisinmaksuvelvoitetta, toisin kuin opintolaina. Linjauksella on voitu merkittävästi tukea jälkihuoltonuorten kouluttautumista, estää talousvaikeuksien muodostumista ja turvata oikea suunta aikuistumiseen.

Toimeentulotukilain uudistus astui voimaan 1.2.2026. Uudistusten myötä toimeentulotuen hakijalla on aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten opintolainaa, toimeentulotuen sijaan. Kela päivitti ohjeistustaan helmikuun 2026 alussa. Kelan uuden ohjeistuksen mukaan myös lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten on jatkossa haettava opintolainaa ensisijaisena etuutena toimeentulotukeen nähden.

Jälkihuollon nuorten asemaan tuli merkittävä heikennys toimeentulotukilain uudistuksen ja Kelan uuden ohjeistuksen myötä.

Lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevat nuoret unohdettiin lainvalmistelussa. On epäselvää, oliko lainmuutosten tarkoituksena todella velvoittaa nämä nuoret hakemaan opintolainaa ennen toimeentulotuen saamista. Hallituksen esityksen perustelutekstissä ei ilmaista selkeästi, miten uudistus vaikuttaa näiden nuorten asemaan ja onko lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemaa ollut tarkoitus heikentää.

Vaadimme, että lain tulkintaa selkeytetään, haavoittuvassa asemassa olevien jälkihuollon nuorten eriarvoiset lähtökohdat huomioidaan eikä heitä velvoiteta jatkossakaan nostamaan opintolainaa ensisijaisena etuutena toimeentulotukeen nähden.

Jälkihuollon asiakkaiden opintoja on tuettava, sillä he aikuistuvat heikommista lähtökohdista kuin ikätoverit.

Jälkihuollon asiakkaat ponnistavat aikuisuuteen heikommista lähtökohdista kuin suurin osa ikätovereistaan. Sijaishuollossa eläneillä nuorilla on voinut olla lapsuudessaan traumaattisia kokemuksia, kuten kaltoinkohtelua, perhesuhteiden ristiriitoja tai perheessä ilmeneviä päihde- tai mielenterveysongelmia. (Heino 2016)

Jälkihuollon nuoret muuttavat omilleen usein jo 18-vuotiaana eli selvästi keskimääräistä nuorempina, eikä heillä itsenäistyessään ole yhtä vankkaa läheisverkostojen tukea kuin muilla saman ikäisillä. Jälkihuollon nuoret ovat tyypillisesti toisen asteen opiskelijoita, eli ammattikoulu- tai lukio-opiskelijoita, joista suurin osa asuu itsenäisesti.

Ei enää heikennyksiä jälkihuollossa olevien nuorten asemaan!

Jälkihuollon nuorten erityisen taustan ja kokonaistilanteen vuoksi on välttämätöntä, että yhteiskunta tukee heitä eri tavoin eteenpäin elämässään. Sijoitettuna olleilla lapsilla koulutustaso jää yleisesti ottaen keskimääräistä matalammaksi ja heillä on enemmän vaikeuksia työllistymisessä (Kääriälä 2018, Kääriälä 2021), joten jälkihuollon nuorten positiivinen erityiskohtelu toimeentulotuen linjauksissa ja kannustaminen opintoihin on perusteltua.

Mikäli jälkihuollon nuorille tulee velvoite nostaa opintolainaa, kynnys hakeutua opintojen pariin voi heikentyä, heidän opintonsa saattavat keskeytyä tai he voivat velkaantua. Jälkihuollon nuorten opinto- ja työuralle auttaminen realisoituu yhteiskunnan hyödyksi. Työ- tai koulutuspolulle päässyt nuori tuo yhteiskunnalle työurallaan arviolta 240 000 euron hyödyn, kun taas yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. (VTV 2025.)

Riski jäädä opintojen ja työelämän ulkopuolelle kasvaa, mikäli jälkihuollon nuorten asemaa heikennetään.

Jälkihuoltoon on jo tehty kuluneella hallituskaudella merkittävä heikennys, kun sen ikäraja laskettiin 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen 1.1.2024 voimaan tulleella lastensuojelulain muutoksella (laki lastensuojelulain muuttamisesta 1283/2023). Jälkihuollon nuorten asemaan ei voi kohdistaa enää enempää heikennyksiä! Onnistuneella jälkihuollon aikaisella tuella voidaan varmistaa nuoren kiinnittyminen yhteiskuntaan, katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä ennaltaehkäistä myöhempien aikuispalveluiden tarpeiden myötä syntyviä kustannuksia.

Keitä jälkihuollossa olevat nuoret ovat?

• Jälkihuollon piirissä olevat nuoret ovat ennen aikuistumistaan olleet huostaanotettuna tai muulla tavoin sijoitettuna kodin ulkopuolelle vähintään kuuden kuukauden ajan.
• Suurin osa jälkihuollon asiakkaista on täysi-ikäisiä, itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.
• Velvollisuus jälkihuollon tarjoamiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta. (Lastensuojelulaki)
• Vuonna 2023 lastensuojelun jälkihuollossa oli 12 090 18 vuotta täyttänyttä nuorta. (Hirschovits-Gerz & Weckroth 2024)

“Siis mua ei ennen haitannut olla jälkihuollossa. Aattelin että saapa lapsuuden traumoista edes jotain positiivista nyt irti. Olin tyytyväinen. Se kaikki taloudellinen hyöty ja tuki mitä sossuilta sain auttoi mua käsittelemään menneitä. Jos olisin silloin joutunut stressaamaan ruuasta, jaksamisesta, sairauksista, mistä syön huomenna ei mulla olisi ollut kapasiteettia alkaa käsitellä asioita ja työkuntoisuus tuskin koskaan mahdollista.”
– Kokemusasiantuntijanuori, Osallisuuden aika

Lisätietoja antaa:

Ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Annukka Paasivirta
Lastensuojelun Keskusliitto
p. 040 647 2515, annukka.paasivirta@lskl.fi

Kannanotossa mukana ovat:

Barnavårdsföreningen i Finland rf
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry ry
Nuorten Ystävät ry
Osallisuuden aika ry
Pelastakaa Lapset ry
Perhehoitoliiton jäsenjärjestö Sinut ry
Pesäpuu ry
SOS-Lapsikylä