Näin Suomi näkee 2026: Tärkein aisti jätetään usein huomiotta - vaikka 78 % kokee näköhaasteita, ennakoiva silmäterveydestä huolehtiminen jää useimmilta tekemättä, kun arki sujuu ilman oireita

Tutkimus paljastaa suomalaisten käyttäytymisestä ilmiön, jota voidaan kuvata silmäterveydenlukutaidon haasteeksi: näköaistia pidetään äärimmäisen tärkeänä, mutta muutoksiin reagoidaan usein vasta, kun ne alkavat selvästi haitata arkea. 

– Silmäterveydenlukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa, mitä näkö kertoo omasta terveydestä, arvioida muutosten merkitystä ja hakeutua tutkimuksiin oikea-aikaisesti – ei vasta silloin, kun pärjääminen arjessa vaikeutuu, sanoo Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen. 
 
Näkö vaikuttaa noin kolmanneksella elämänlaatuun 

Näköön ja silmäterveyteen liittyvät huolet heikentävät elämänlaatua 33 %:lla suomalaisista. Tavallisimpia vaikutuksia ovat epävarmuus liikenteessä sekä lukemisen väheneminen. 

– Lähes neljä viidestä kokee näköhaasteita, ja kolmanneksella ne vaikuttavat elämänlaatuun. Silti suuri osa lykkää tutkimuksiin hakeutumista. Silmäterveydessä ajoitus on ratkaisevaa, sillä mitä aikaisemmin muutokset havaitaan, sitä enemmän on tehtävissä. Erityisen tärkeää ennakoiva näkemiseen ja silmäterveyteen liittyvä asiointi on yli 45-vuotiailla. Optikon ja silmälääkärin säännölliset tarkastukset varmistavat, että näönkorjaus on ajan tasalla ja mahdolliset oireet silmäsairauksista huomataan ja hoidetaan ajoissa, sanoo Järvinen. 

Oireiden toivotaan menevän itsestään ohi ja tutkimusta vältellään pärjäämisen kustannuksella 

Tutkimus osoittaa, että moni suomalainen turvautuu arjen sopeutumiskeinoihin näöntutkimuksen sijaan. 58 % kertoo mieluummin lisäävänsä valoa, suurentavansa fonttia tai lepuuttavansa silmiä kuin varaavansa ajan silmätutkimukseen. 

Ennakointiajattelu jakaa vastaajia: noin kolmannes kannattaa silmien tutkimista jo ennen ongelmien ilmenemistä, kun taas 40 % hakeutuisi tutkimuksiin vasta, kun huomaa muutoksia. 

– Silmäterveydenlukutaito tarkoittaa myös kykyä erottaa pärjääminen ja hyvinvointi toisistaan ja tunnistaa, milloin hakeutua hoitoon. Olosuhteiden sopeuttaminen voi helpottaa hetkeksi, mutta se ei korvaa tutkimusta. Silmät tai näkökyky eivät parane toivomalla: jos huomaa muutoksen näkökyvyssään, vaatii se ammattilaisen tutkimusta, joka useimmin johtaa optikon näönkorjaukseen tai silmälääkärin toteuttamaan tutkimukseen ja hoitoon, toteaa Silmäaseman johtava optikko Petri Eskola. 

Rakenteellinen epäselvyys: kuka vastaa silmäterveydestä? 

Tutkimuksen mukaan 36 % suomalaisista kokee saavansa silmäterveyden hoitoa julkisen terveydenhuollon kautta. Lähes puolet (49 %) kokee saavansa hoitoa vain yksityisen sektorin kautta.  

– Tässä tuloksessa on huomionarvoista, että tosiasiassa suomalainen julkinen silmäterveydenhuolto ei sisällä perustason näönhuoltoa, vaan siitä vastaavat pääosin optometristit ja silmälääkärit optikkoliikkeissä. Julkinen silmäterveydenhuolto on Suomessa pääosin vain erikoissairaanhoitoa, eli optikon tai silmälääkärin perustarkastukseen ei pääse julkiselle, vaan asia pitää hoitaa itse, Järvinen kertoo. 

Tutkimus osoittaa, että silmäterveydenlukutaito ei ole vain yksilön tiedoista kiinni – se liittyy myös siihen, miten suomalaiset hahmottavat silmäterveyden osana terveydenhuollon kokonaisuutta. 

– Silmäterveydenlukutaito on osa kansanterveyttä. Kun ennakointi jää tekemättä, vaikutukset näkyvät arjen turvallisuudessa, liikkumisessa ja toimintakyvyssä. Näkö ei ole vain mukavuuskysymys – se on osa itsenäistä elämää ja elämänlaatua. Olisikin hyvä pohtia, millainen silmien määräaikaistarkastus voisi olla tarkoituksenmukainen väestötasolla, Eskola tiivistää. 

Silmät osana kokonaisterveyttä – tietoisuus puutteellista 

Vaikka silmien kautta voidaan saada viitteitä myös muista sairauksista ja tulevasta toimintakyvystä, lähes kolmannes suomalaisista ei ole tietoinen tästä yhteydestä. 

Samalla silmien määräaikaistarkastuksista puuttuu rutiini: suun ja hampaiden terveyttä hoitaa ennakoivasti 71 % suomalaisista, mutta silmien ja näön tarkastuksissa käy ennakoivasti vain 47 %. 

– Hammastarkastus mielletään osaksi terveydenhuoltoa, mutta säännöllisessä näöntarkastuksessa käy melko harva. Silti silmät ovat osa kokonaisterveyttä siinä missä hampaatkin, ja hoitamattomien silmätautien taakka ja hinta on suuri niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Tarvitsemme silmäterveyteen samanlaista säännöllisyyttä. Eri elämänvaiheissa näkemisen tarpeet ja haasteet ovat erilaiset, ja silmien terveyden eteen voidaan tehdä paljon. Olennaista on huomata silmäsairauksien oireet ajoissa, jotta niitä pystytään hoitamaan ja hidastamaan ennen kuin näkö heikentyy merkittävästi, Järvinen sanoo. 

Hyvä näkeminen on elämänlaadun kysymys – n. 30 % on käynyt kaihileikkauksessa yksityisellä 

Tutkimuksesta selviää, että n. 30 % sellaisista suomalaisista, jotka pitävät silmäterveyttä tärkeänä, on käynyt kaihileikkauksessa yksityisillä palveluntarjoajilla.

– Taustalla ei ole pelkästään sairauden hoito, vaan halu säilyttää hyvä näkö ja toimintakyky joutumatta odottelemaan julkisten palveluiden kaihileikkausjonoissa, joihin pääsee käytännössä vasta, kun näkö on niin huono, että esimerkiksi ajokortti on jo menetetty.  Ikääntyneillä näön heikkeneminen voi tarkoittaa myös laajempia vaikutuksia: toimintakyvyn heikkenemistä, kaatumistapaturmien riskin kasvua ja sitä kautta lisääntyvää hoivan tarvetta, Järvinen kertoo. 

Kaihi onkin yksi merkittävimpiä uhkia liikenteessä, sillä se alentaa näöntarkkuutta merkittävästi ja pidentää siten reaktioaikaa, vaikka ajokortin saisikin vielä laillisesti pitää. Niin kuskin itsensä kuin kaikkien muilla tiellä liikkuvien kannalta on hyvin tärkeää, että hyvästä ajonäkemisestä pidetään säännöllisin käynnein huolta ja varmistetaan siten turvallisuus.  

Yksityinen kaihileikkaus ei ole vain sairauden hoitoa, vaan yksilöllisesti räätälöitävä, elämänlaatua parantava toimenpide. Kaihileikkaus on samalla taittovirhekirurginen toimenpide, jossa voidaan valita useista linssivaihtoehdoista asiakkaan näkemisen tarpeisiin parhaiten sopiva ratkaisu. Yksityisellä sektorilla hoidetaan lähtökohtaisesti molemmat silmät, jolloin yhteisnäkö voidaan optimoida kokonaisvaltaisesti. 

– Kaihileikkaus ei ole vain samean linssin poistamista, vaan mahdollisuus palauttaa näkö sellaiseksi, että arki tuntuu jälleen varmalta ja turvalliselta. Kun näkö on kunnossa, myös liikkuminen, lukeminen ja itsenäinen elämä helpottuvat: ja ajokortinkin saa pitää! Julkisen terveydenhuollon kaihileikkauskriteeri on nähdäksemme täysin talouspoliittisesti määritelty, eikä se perustu ihmisten hyvinvointiin, Järvinen päättää.  

* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Näin Suomi näkee 2026 -tutkimus tehtiin tammikuussa 2026 ja siihen vastasi yhteensä 1001 iältään yli 15-vuotiasta. Otanta on painotettu väestöä edustavaksi.