Like Kustannus

Hanna-Riikka Kuisman Maaperä avaa näkökulman suuriin aiheisiin: ihmisyyteen ja luontoon – "Pahimmatkin asiat syntyvät yleensä ihan tavallisten ihmisten teoista"

13.2.2026 10:20:00 EET | Like Kustannus | Tiedote

Jaa

Kaksinkertaisen Finlandia-ehdokkaan Hanna-Riikka Kuisman Maaperä on trillerimäinen romaani häikäilemättömästä oman edun tavoittelusta, vallasta ja ihmismielen pimeistä puolista.

Hanna-Riikka Kuisma: Maaperä (Like, 2026)
– Nykyajalle on tyypillistä, että ihmiset ummistavat silmänsä saastumisen ja tuhon edessä, ja kun joku uhkaa avata ne, kehitetään tilalle sijaiskärsijä. Sama pätee sotiin ja niistä uutisointiin. Mielestäni pahuuden kysymys on aihe, jota on tässä ajassa olennaista tutkia, Hanna-Riikka Kuisma sanoo.

Varjoisan lähiön arki järkkyy, kun räiskyvä somepersoona saapuu seudulle ja uhkaa paljastaa suureen rakennushankkeeseen kätkeytyvät sidokset. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin ruohokentän halki raahautuu verinen nainen valkoisessa yöpaidassa. Kuka hän on, ja miten tähän on päädytty? 

Maaperä valottaa erityisesti pahuuden kysymystä. Mielestäni sitä on äärimmäisen tärkeää pohdiskella juuri nyt, kun uutisten lukeminen on ollut jo vuosia pahempaa kun yksikään kauhuelokuva, Hanna-Riikka Kuisma sanoo.

Moniääninen Maaperä kuvaa, kuinka arkipäiväisistä asioista viha voi syttyä ja miten se voi saada otteen koko yhteisöstä.

–Romaanin mukana kulkee kysymys: Synnyttääkö pahuuden maa vai ihminen, ja jos ihminen tuhoaa luonnon, tuhoaako luonto ihmisen? Toisena olennaisena lähtökohtana on noitavainon syntyminen. Se, miten yhteisö antautuu lyhyessä ajassa vihan valtaan, ja miten pahimmatkin asiat syntyvät yleensä ihan tavallisten ihmisten teoista.

Romaanissa seurataan lähiön kaikkia yhteiskuntaluokkia päihdeaddikteista poliittisiin vaikuttajiin. Jokaisella heistä on omat salaisuutensa.

– Keskustelu pahuudesta ja sen synnystä itsessään kiinnostaa minua näinä epävakaina aikoina. Ihmiset jaetaan helposti ”hyviksiin” ja ”pahiksiin”, mutta en pidä siitä, sillä totuus on paljon ristiriitaisempi, Kuisma sanoo.

Maaperä aloittaa trilogian, joka on Kuisman mukaan synteesi kaikesta hänen aiemmasta tuotannostaan. Uutena, olennaisena elementtinä mukana on planetaarisuus, luonto kaikissa muodoissaan.

– Se nyt on kuitenkin kaikkein polttavin kysymys, joka ihmiskunnalla on käsillä.

Hanna-Riikka Kuisma on porilainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt seitsemän romaania ja novellikokoelma. Kuisma tunnetaan ihmismielen ja yhteiskuntamme pimeitä puolia kartoittavista romaaneistaan, joissa yhdistyvät vahva tunnelma, tarkkanäköinen henkilökuvaus ja aistivoimainen kieli.

Maaperä julkaistaan 25.2.2026. 

Teos julkaistaan painettuna, e- ja äänikirjana. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Haastattelupyynnöt ja pdf-vedokset medialle: jenni.heiti@otava.fi

Arvostelukappaleet: arvostelukappale@otava.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Like Kustannus

Auschwitzin naisorkesterin tarina avaa uuden näkökulman keskitysleiritodellisuuteen22.1.2026 15:14:04 EET | Tiedote

Auschwitzin naisorkesteri perustettiin vuonna 1943 ja se toimi reilun vuoden verran. Orkesterin tehtävänä oli soittaa marssimusiikkia keskitysleirin portilla, kun vangit lähtivät aamulla töihin ja saapuivat sieltä illalla. Naiset soittivat myös yksityisesti korkea-arvoisille natseille. Orkesterissa soittaneet 50 naista olivat nuoria, suuri osa juuri ja juuri teinityttöjä. Orkesteri pelasti heidän henkensä, sillä he eivät joutuneet pakkotyöhön vaan olivat leirin parempiosaisia. Tästä syntyi konflikteja sekä orkesterin jäsenten välillä että muiden leirivankien kanssa. Osa tytöistä tuhosi soittimensa leiriltä vapauduttuaan eikä soittanut säveltäkään enää koskaan. Kirjassa on suuri määrä henkilöitä, mutta keskiöön nousee mm. orkesterin johtaja Alma Rosé. Hänet passitettiin aluksi "ihmiskoeosastolle" muka-lääketieteellisiin hedelmällisyyskokeisiin, mutta kun selvisi, että Rosé oli ”musiikkimaailman kuninkaallinen” eli ammattiviulisti, jonka eno oli itse säveltäjä Gustav Mahler, Rosésta teht

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye