Lausunto: Rahoitusmallin oltava ennakoitava ja oikeudenmukainen

–  Diagnoosit eivät ole helposti muutettavissa euroiksi, vaan samassakin sairaudessa potilaiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti. Diagnooseja käytetään kuitenkin ”vähiten huonona kompromissina” sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen laskemiseen, sanoo lausunnon laatimiseen osallistunut tutkimusylilääkäri Auvo Rauhala Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.

Pohjanmaan hyvinvointialueen lausunnon mukaan palvelutarve, jonka mukaan rahoitusta myönnetään, perustuu rikkinäiseen ja manipuloitavissa olevaan tietopohjaan, ei todelliseen palvelutarpeeseen. Rahoituksen riittävyyttä tulisi tarkastella suhteessa todelliseen kustannusten ja palvelutarpeen kehitykseen. Hyvinvointialue kannattaa sitä, että THL:n ja valtiovarainministeriön roolia rekisterivirheiden tunnistamisessa ja korjaamisessa vahvistettaisiin, kunhan menettely on läpinäkyvää ja yhdenmukaista. 

– Suomessa on ajauduttu mutkikkaaseen rahoitusmalliin, joka edellyttää virheetöntä diagnoosien käsittelyä vastaanotolta aina THL:ään saakka – ja siinä sattuu virheitä. Hyvinvointialueet saavat jatkossakin vahtia silmä tarkkana koko järjestelmän toimintaa, sanoo Rauhala.

Erityinen ongelma Pohjanmaan hyvinvointialueen mielestä on rahoituksen nollasummalogiikka. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden välillä jaetaan yksi rahasumma suhteellisen palvelutarpeen mukaan. Kun yhden alueen palvelutarve kasvaa, se saa potista isomman siivun, mikä puolestaan vähentää toisen alueen rahoitusta, vaikka tämän alueen palvelutarve ei reaalisesti olisi vähentynyt. Tämä rokottaa rahoitusta Pohjanmaalla, jossa väestö on suhteessa terveempää kuin muualla Suomessa.

Palvelutarpeen kasvulla aiempaa pienempi vaikutus rahoitukseen

Nyt ehdotetussa lakimuutoksessa rahoituksessa otettaisiin huomioon vain 60 prosenttia palvelutarpeen kasvusta, kun voimassa olevassa laissa huomioon otetaan 80 prosenttia palvelutarpeen kasvusta. Tämä olisi merkittävä leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen. Kun samaan aikaan laissa luovuttaisiin määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta, jäisi rahoituksessa korvaamatta lähes puolet palvelutarpeen kasvuun liittyvästä kustannusten noususta.

Pohjanmaan hyvinvointialue suhtautuu erittäin kriittisesti siihen, että osana rahoituslain muutosta tulisi hyvinvointialueiden toteutettavaksi jälleen uudet, valtavat säästöt.

–Hyvinvointialueet ovat osallistuneet Suomen talouden tervehdyttämiseen merkittävästi, mistä vuoden alueiden 2025 tulos on vahva osoitus. Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden kyvykkyys säästää on enää rajallinen, ilman että palveluiden järjestämisen edellytykset vaarantuvat, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.

Lakiin ehdotetaan myös muutosta, joka painottaisi nykyistä enemmän palvelutarvetta ja vähemmän pelkkää asukasmäärää, mikä jälleen muuttaisi sitä, miten raha jaetaan alueiden välillä. Koko rahoitusmalli on lausunnon mukaan niin monimutkainen, että tällainen valuvikojen osittainen korjaaminen johtaa ennakoimattomiin seurauksiin.

– Ongelma on hyvinvointialueiden saama kokonaisrahoitus sekä tapa, jolla rahat jaetaan hyvinvointialueiden kesken. Hyvinvointialueet eivät voi säästää lisää ja samalla kattaa kertyneitä alijäämiä. Rahoituksen jako alueiden kesken on pahasti viallinen, koska tieto, johon se pohjautuu, on rikki. On löydettävä rahoitusmalli, joka on ennakoitava ja oikeudenmukainen ja turvaa kaikkien alueiden lakisääteiset palvelut, sanoo Kinnunen.

Myös positiivisia ehdotuksia

Positiivista rahoituslain muutosehdotuksessa on se, että rahoituksen pohjana käytettävää tietopohjaa ei laajennettaisi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rahoituksen pohjana ei käytettäisi nykyistä isompaa määrää erilaisia diagnooseja.

– Tämä on oikea linjaus, koska niin kauan, kun tietopohja on rikki rahoituksen ei ylipäänsä tulisi perustua diagnooseihin, sanoo Kinnunen. 

– Ennakoitavuus on meille elinehto toiminnan suunnitteluun. Henkilöstömme tarvitsee työrauhaa. Emme voi jatkuvasti olla tilanteessa, jossa meille kesken vuoden ilmoitetaan, että seuraavan vuoden rahoitus on vähentynyt vaikkapa viidellätoista miljoonalla aiemmin ilmoitetusta, sanoo Kinnunen. 

Hyvinvointialue kannattaa esitykseen sisältyvää ehdotusta siitä, että yksityisen terveydenhuollon diagnoositiedot, niiltä osin kuin sen kustannukset eivät kohdistu hyvinvointialueille, rajataan tarpeen ulkopuolelle. Niiden huomioon ottaminen kertoo enemmän yksityisen terveydenhuollon volyymistä alueella, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta julkisen terveydenhuollon piirissä tehtävään palveluun.

Hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli lausunnon kokouksessaan 16.2.

Uudistus hyvinvointialueen asiakkaiden osallistamiseen

Hyvinvointialue uudistaa asiakkaiden osallisuutta vuosittaisilla asukaspaneeleilla. Aiemmin hyvinvointialueella oli muutamaksi vuodeksi kerrallaan valittuja asiakasraateja. Uudessa toimintamallissa asukaspaneeli muodostetaan teemakohtaisesti ja asiakkaat voivat ilmoittautua mukaan heitä kiinnostavien aiheiden käsittelyyn ja palveluiden kehittämiseen. Asukaspaneeleiden lisäksi järjestetään esimerkiksi erilaisia kyselyitä.

Ensimmäiset asukaspaneelit kokoontuvat jo tämän kevään aikana. Niissä keskustellaan ikäryhmäkohtaisesti palveluiden kehittämisestä. Keskusteluissa hyödynnetään vuoden 2025 aikana järjestettyjen digitaalisten kyselyiden ja keskusteluiden aineistoa.

– Uusi osallistamisen tapa on joustavampi ja osallistujien ei tarvitse sitoutua niin pitkäksi aikaa. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua juuri heitä kiinnostaviin tai koskeviin asukaspaneeleihin, sanoo laatujohtaja Mari Plukka.

Asukaspaneeleihin ilmoittaudutaan etukäteen. Kevään asukaspaneeleista tiedotetaan lisää, kun ilmoittautuminen aukeaa.

Katso video aluehallituksen päätöksistä tästä.

Esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.