Ravintola-alan yrittäjälle ehdollista vankeutta ulkomaalaisten työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa elokuussa 2025. Käräjäoikeus tuomitsi kiinalaisen yrittäjän 13.2.2026 antamallaan tuomiolla yhdestä törkeästä kiskonnasta, kahdesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sekä kahdesta työsyrjinnästä. Hyväksikäytön kohteeksi joutuneista työntekijöistä kokki oli kiinalainen ja neljä tarjoilijaa vietnamilaisia. Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 2022–2023.

Työnantaja jätti huomattavan osan palkoista ja lomakorvauksista maksamatta

Kokki työskenteli ravintolassa noin kahdeksan kuukauden ajan. Hänellä oli teetetty keittiössä poikkeuksellisen pitkiä työpäiviä, pääsääntöisesti klo 8–21. Hänellä oli oikeudessa näytetyn perusteella ollut ainoastaan kaksi vapaapäivää kuukaudessa sekä kaksi päivää vapaata jouluna ja juhannuksena, jolloin ravintola oli suljettuna. Kokille ei ollut maksettu ravintola-alan työehtosopimuksen mukaisia vuorolisiä joitakin yksittäisiä sunnuntaikorvauksia lukuun ottamatta. Myös lomakorvaus oli jätetty maksamatta. Häneltä jäi tuona aikana saamatta palkkaa yhteensä lähes 38 000 euroa.

Syyttäjä vaati yrittäjälle rangaistusta ihmiskaupasta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että tapauksessa oli kysymys törkeästä kiskonnasta. Käräjäoikeuden mukaan yrittäjä oli saanut kokin työpanoksesta huomattavaa taloudellista hyötyä, kokille aiheutunut vahinko oli ollut huomattava ja erityisen tuntuva ja yrittäjä oli käyttänyt häikäilemättömästi hyväkseen työsuhteesta ja oleskeluluvasta riippuvaisen sekä kielitaidottoman kokin turvatonta tilaa. Käräjäoikeus totesi, että työn teettäminen työehtosopimuksen vastaisesti oli ollut järjestelmällistä ja yrittäjän menettely suunnitelmallista. Suunnitelmallisuuteen viittasi muun muassa se, että yrittäjä oli jättänyt pitämättä asianmukaista työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa aluehallintoviraston työsuojelutarkastajilta saamistaan kehotuksista huolimatta.

Tarjoilijat olivat työskennelleet ravintolassa osa-aikaisesti opintojensa ohella. Heidän työsuhteensa kestivät noin kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Tarjoilijoilla oli teetetty usein hyvin lyhyitä, vain kahden tunnin pituisia työvuoroja. Ravintola-alan työehtosopimuksen mukaan työvuoron tulee pääsääntöisesti olla vähintään neljän tunnin pituinen. Joskus tarjoilijoiden oli käsketty lähteä kotiin kesken sovitun työvuoron, jos ravintolassa ei ollut yrittäjän mielestä riittävästi asiakkaita. Tarjoilijoille maksettu peruspalkka alitti työehtosopimuksen mukaisen palkan määrän. Heille ei ollut maksettu myöskään vuorolisiä eikä lomakorvauksia. Yrittäjä perusteli alhaista aloituspalkkaa sillä, että tarjoilijat olivat työskennelleet aluksi harjoittelijoina. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, ettei oikeudessa ollut esitetty selvitystä harjoittelusta. Osa palkasta oli maksettu käteisellä, eikä käteismaksuja ollut merkitty palkkalaskelmiin. Palkkalaskelmaa ei myöskään ollut annettu jokaisesta palkanmaksusta. Tarjoilijoilta saamatta jääneen palkan määrä vaihteli henkilöstä riippuen vajaasta tuhannesta eurosta noin 6 500 euroon.  

Työperäinen hyväksikäyttö on monimuotoista

Työperäinen hyväksikäyttö on monimuotoinen ilmiö, jota ulkopuolisten voi olla hankala havaita. Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet työntekijät ovat tyypillisesti kielitaidottomia ja vasta vähän aikaa Suomessa oleskelleita ulkomaalaisia. He eivät tunne Suomen työlainsäädäntöä eikä heillä useinkaan ole sosiaalisia verkostoja Suomessa, joiden avulla he voisivat varmistua  oikeuksiensa toteutumisesta työssä. Monet heistä eivät ole tietoisia esimerkiksi siitä, että ilta- ja viikonlopputyöstä tulee saada korotettua palkkaa, koska heidän kotimaassaan näin ei ole.

”Tuomioistuimissa tällaisia hyväksikäyttötapauksia voidaan arvioida tavanomaisen palkkariidan sijasta useilla eri rikosnimikkeillä, kuten tämäkin tuomio osoittaa”, toteaa juristi Sanna Tuunanen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta.     

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio 1034 5672, 13.2.2026, R 736/2024/1332 . Tuomio ei ole lainvoimainen.