Viisi uutta kosteikkoa Keski-Suomeen – vesistöt kiittävät
18.2.2026 08:30:00 EET | Keski-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Keski-Suomeen perustetaan viisi uutta kosteikkoa EU:n maaseuturahoituksen tuella. Peltoalueiden yhteyteen tulevat kosteikot edistävät maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Keski-Suomen ELY-keskus (nykyään Keski-Suomen elinvoimakeskus) myönsi viime vuonna viljelijöille tukea viiden uuden kosteikon perustamiseen ns. ei-tuotannollisena investointina (ETI). Uudet kosteikot tulevat Viitasaarelle sekä kaksi Toivakkaan ja Keuruulle. Yksittäiset kosteikot ovat pinta-alaltaan 0,6–4 hehtaaria, ja niiden yhteenlaskettu ala on 8,3 hehtaaria.
Kosteikot vähentävät merkittävästi ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Asiantuntija Merja Lehtinen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo, että ne hidastavat pelloilta tulevan valumaveden kulkua ja estävät siten maa-aineksen pääsyä vesistöihin.
– Kosteikko on kuin vedensuodatin: vedessä olevat maapartikkelit ja niihin sitoutuneet ravinteet saostuvat kosteikon pohjalle, jolloin vesi puhdistuu. Lisäksi kosteikot vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat hyvän elinympäristön monille hyönteisille, perhosille ja linnuille, Lehtinen tarkentaa.
Uusien kosteikkojen myötä maaseuturahoituksen ETI-tuella perustettujen kosteikkojen yhteispinta-ala Keski-Suomessa nousee noin 93 hehtaariin. Rahoitus edellyttää, että kosteikon valmistuttua siitä tehdään viisivuotinen hoitosopimus. Koko maassa näitä hoitosopimuksia on tehty yhteensä lähes 1 600 hehtaarille. Niistä noin puolet sijaitsee Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskusten alueilla.
Kosteikkokonkari ei pelkää paperitöitä
Joutsassa sijaitsevan Etelä-Rieppolan tilan yrittäjä Aaro Partanen on perustanut mailleen kaksi kosteikkoa ETI-tuella. Ensimmäisen tekeminen alkoi vuonna 2016, ja toinen valmistui pari vuotta sitten. Kumpikin on kooltaan noin kolme hehtaaria ja ne sijaitsevat vierekkäin Rieppolassa.
Partanen kertoo miettineensä jo nuorena, että paikka olisi hyvä jonkinlaiselle lammelle. Noin satapäistä lihakarjaa kasvattavalla tilalla ei ole rantaniittyjä, joten kosteikko kiinnosti siksikin. Kun sellaisen perustamiseen oli tarjolla tukea, Partanen tarttui toimeen ja laati suunnitelmat ja kuvat itse.
– Sekä tuenhaku että kosteikkojen perustaminen sujuivat hyvin. Monet pelkäävät paperitöitä, mutta en näe sitä ongelmana, se on enemmän kiinni asenteesta. Silloisesta Keski-Suomen ELY-keskuksesta sai tarvittaessa hyvin palvelua, Partanen toteaa.
Hän kannustaa muitakin perustamaan kosteikkoja ja muistuttaa, että käyttämättä jäävät EU-tuet menevät muualle, jos niille ei löydy Suomessa ottajia.
– Kosteikot ovat upeita paikkoja, kun ne alkavat täyttyä elämästä. Esimerkiksi vesilinnut viihtyvät niillä, Partanen kehuu.
Hakemuksia toivotaan lisää
Merja Lehtinen iloitsee Keski-Suomen viidestä uudesta kosteikkoinvestoinnista, sillä viime vuosina tukihakemuksia on tullut vain pari vuodessa. Hän kertoo, että ETI-tukimuodon alkuaikoina hakemuksia tuli niin paljon, että kaikkia ei saatu rahoitettua.
– Viime vuosina hakemuksia on saattanut vähentää se, että kosteikkojen perustamisen kustannukset ovat nousseet. Tuki ei välttämättä riitä kattamaan kustannuksia, jos esimerkiksi kaivuutyö pitää teettää ulkopuolisella urakoitsijalla, Lehtinen arvioi.
Viljelijöiden lisäksi ETI-tukea kosteikon perustamiseen voivat saada rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt. Tuki on maksimissaan 12 000 euroa per hehtaari, ja korvaus maksetaan jälkeenpäin toteutuneiden kustannusten mukaan.
Tuki taipuu myös muuhun
Ei-tuotannollisten investointien tukea voidaan myöntää myös kaksitasouoman perustamiseen ja luonnonuoman ennallistamiseen. Lehtinen kertoo, että rahoitus käy myös turvepelloille vedenpinnan nostamiseen sekä tulvaniittyjen perustamiseen.
– Veden nostaminen turvepellolle ehkäisee turpeen hajoamista, ja kyseistä kosteikkohanketta kutsutaan ilmastokosteikoksi. Keski-Suomessa niitä ei ole vielä rahoitettu yhtään, mutta tuen kysynnän toivotaan lisääntyvän, hän sanoo.
Kosteikkojen perustamiseen on tarjolla myös muita rahoitusmahdollisuuksia kuin ei-tuotannollisten investointien tuki. Elinvoimakeskuksesta voi hakea esimerkiksi EU:n maaseuturahoituksen ympäristö- ja ilmastohankkeisiin tarkoitettua tukea, vesienhoidon toimenpiteiden avustusta tai entisille turvetuotantoalueille JTF-rahoitusta. Helmi-ohjelman avulla voi perustaa lintukosteikkoja etenkin suojelualueille tai niiden läheisyyteen.
Eri tukimuodoista saa lisätietoa elinvoimakeskuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja LehtinenAsiantuntijaKeski-Suomen elinvoimakeskus
Maaseutu- ja ympäristöosasto
Aaro PartanenMaatilayrittäjäEtelä-Rieppolan tila
Puh:050 538 8044Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Keski-Suomen elinvoimakeskus hoitaa liikenteeseen, maaseutuun, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Keski-Suomen elinvoimakeskus toimii Keski-Suomen maakunnan alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen elinvoimakeskus
Uusi hanke vahvistaa kylien varautumista Keski-Suomessa17.11.2026 08:45:00 EET | Tiedote
Tänä syksynä käynnistynyt Yhteisö turvaa -hanke auttaa keskisuomalaisia kyliä varautumaan arjen häiriötilanteisiin. Kyläturvailloissa paikallisia opastetaan laatimaan varautumissuunnitelma omalle kylälle.
Keski-Suomen työvoimabarometri: työvoiman kysyntä kasvaa, mutta hyvin maltillisesti ja vain tietyillä toimialoilla13.11.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Työvoimabarometri ennakoi työvoiman ja osaamisen tarpeita lyhyellä aikavälillä. Se tarjoaa kattavan kuvan työmarkkinoiden tilasta arviointihetkellä ja ennusteen tulevalle vuodelle. Keski-Suomen elinvoimakeskus toteutti työvoimabarometrin tänä syksynä yhdessä alueellisten kumppaneidensa kanssa.
Pyhäjärven lintuvesikunnostus tarvitsee tekijän vaativaan talvityöhön – haussa jääteiden rakentaja3.11.2026 11:28:01 EET | Tiedote
Konneveden ja Äänekosken rajalla sijaitsevan Pyhäjärven lintuvesikunnostus etenee tänä talvena tärkeään vaiheeseen. Viime syksynä järvelle ruopatut noin 13 000 kuutiota ruoppausmassoja on tarkoitus kuljettaa pois järvialtaalta kevättalvella 2027. Kuljetuksia varten tarvitaan noin 2,1 kilometriä vahvistettua jäätietä, joiden tekijää ja ylläpitäjää Keski-Suomen elinvoimakeskus etsii parhaillaan.
Talvinopeusrajoituksiin siirrytään Keski-Suomen teillä 28.10.2026 alkaen26.10.2026 10:43:34 EET | Tiedote
Nopeusrajoitusten alentamisella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta vuoden pimeimpään ja sääolosuhteiltaan haastavimpaan aikaan. Muuttuneet rajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.
Ympäristöön liittyviä avustushakuja auki elinvoimakeskuksissa26.10.2026 10:16:14 EET | Tiedote
Elinvoimakeskuksissa avautuu 26.10.2026 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, saariston ympäristönhoitoon ja rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Hakuajat päättyvät 9.12.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
