Tutkijat suosittelevat varmennustestiä nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaamiseen
18.2.2026 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen vaatii usein lyhyen varmennustestin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Tutkijoiden mukaan myös pienet muutokset mittaustulosten analysoinnissa voivat muuttaa raportoitavaa hapenottokyvyn tulosta.
Maksimaalinen hapenottokyky kertoo kestävyyskunnosta ja terveydestä
Maksimaalinen hapenottokyky (V̇O2max) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotannossa. Se heijastaa sydämen, keuhkojen ja lihasten kokonaisvaltaista kuntoa ja sitä pidetään parhaana kestävyyskunnon mittarina ja keskeisenä terveyden kuvaajana.
Tarkkaa hapenottokyvyn mittaamista tarvitaan muun muassa liikunnan vaikutusten ja väestön kuntotason seurannassa ja terveysriskien tunnistamisessa.
Nuorten hapenottokyvyn mittaaminen on aikuisia haastavampaa
Nuorten kohdalla hapenottokyvyn mittaaminen on kuitenkin hankalampaa kuin aikuisilla. Aikuisilla hapenkulutus yleensä tasaantuu testin lopussa, mikä kertoo siitä, että maksimaalinen hapenottokyky on saavutettu. Nuorilla näin ei usein käy, vaikka he tekevät testin loppuun asti. Tällöin voi jäädä epäselväksi, mitattiinko todellinen maksimaalinen hapenottokyky vai ei.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaustulos vahvistaa lyhyellä ja hyvin raskaalla varmennustestillä. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako tapa, jolla mittaustuloksia keskiarvoistetaan lopulliseen hapenottokyvyn tulokseen.
Varmennustesti paransi nuorten aerobisen kunnon arvioinnin tarkkuutta
Varmennustesti vahvisti maksimaalisen hapenottokyvyn suurimmalla osalla nuorista. Neljä nuorta saavutti kuitenkin merkittävästi suuremman hapenoton varmennustestin aikana, mikä tarkoittaa, että heidän ensimmäinen tuloksensa olisi muuten aliarvioinut kestävyyskuntoa.
”Tuloksemme korostavat, että nuorten maksimaalinen hapenottokyky kannattaa varmistaa erillisellä varmennustestillä”, kertoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija ja Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntafysiologi Petri Jalanko.
Analyysitapa vaikutti mitattuun hapenottokykyyn
Lisäksi tutkijat huomasivat, että mittaustulosten keskiarvoistamisen menetelmä vaikutti nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn tuloksiin. Erot olivat keskimäärin pieniä, mutta joillakin nuorilla yllättävän suuria.
“Yhdellä nuorella hapenottokyky näytti lähes seitsemän prosenttia paremmalta pelkästään siksi, että tulos keskiarvoistettiin eri tavalla”, Jalanko kertoo.
“Tämä osoittaa, että mittaustulosten keskiarvoistusmenetelmä voi vaikuttaa siihen, millaiseksi nuoren kestävyyskunto arvioidaan. Siksi on tärkeää kertoa selkeästi, millaista menetelmää on käytetty.”
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten nuorten kestävyyskuntoa voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti. Väitöskirjatutkija Jalanko kuitenkin painottaa, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta erilaisilla testimenetelmillä, kuten juoksutesteillä.
VERNA-tutkimus tuo tietoa lasten ja nuorten terveydestä
Tulokset saatiin lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyttä käsittelevästä VERNA-tutkimuksesta, jota johtaa tutkimusjohtaja, dosentti Eero Haapala Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 27, iältään 12–14-vuotiasta, jyväskyläläistä nuorta, joista 17 oli tyttöjä. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin suorassa uupumukseen saakka tehdyssä polkupyöräergometritestissä. Varmennustesti suoritettiin 15 minuutin palautumisen jälkeen 105 %:lla ensimmäisessä testissä saavutetusta työkuormasta. Maksimaalinen hapenottokyky analysoitiin 15 sekunnin aikajaksotettuina ja liukuvina keskiarvoina. Tulokset julkaistiin arvostetussa European Journal of Applied Physiology -lehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
Jalanko, P., Laitinen, E., Vlachopoulos, D., Gao, Y., Nurmi, T., Barker, A.R., Bond, B., Lee, E., Haapala, E.A. (2025). Measuring V̇O2max in adolescents: verification phase and impact of time averaging strategies. European Journal of Applied Physiology. (2026). https://doi.org/10.1007/s00421-025-06117-1
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Petri Jalanko
LitM (liikuntafysiologia), FM (neurotiede)
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
petri.t.jalanko@student.jyu.fi
Tutkimusjohtaja Eero Haapala, FT, dosentti (lasten ja nuorten liikuntafysiologia), Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
eero.haapala@uef.fi
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: japanilaisen filosofian käsitys minästä tyhjänä syventää yhteyttämme muihin18.2.2026 08:02:33 EET | Tiedote
YTM Anttoni Kuusela tarkasteli väitöstutkimuksessaan japanilaisen filosofian käsityksiä siitä, mitä minuus on. Hän erityisesti tutki minuuden tyhjyyttä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja perustavanlaatuisesti sidoksissa toisiin. Tutkimus osoittaa, että voisimme hyötyä oman minuutemme pohtimisesta myös arkielämässä.
Tumatäplät avainasemassa virusinfektion etenemisessä17.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että tumatäplät ovat keskeisessä roolissa viruksen lähetti‑RNA:n muokkauksessa ja sen kuljetuksessa tumasta pois, mikä tekee tumatäplistä tärkeän kohteen virusinfektioiden ymmärtämisessä.
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme