Tietopyyntö paljastaa: lihatalojen aktiivinen lobbaus johti kastraatiokiellon perumiseen

Lihatalot lobbasivat voimakkaasti porsaiden kirurgisen kastraation puolesta 

Eläinoikeusakatemian tietopyyntö koskee lihatalojen ja maa- ja metsätalousministeriön välistä viestinvaihtoa. Viestit käsittelevät porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa, jonka lihatalot halusivat saada kumottua.

Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille tutkitusti voimakasta kärsimystä, joka kestää jopa useiden päivien ajan. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista kielsi kirurgisen kastraation. Myöhemmin kielto kuitenkin peruttiin.

Syy perumiselle käy ilmi tietopyynnöllä saaduista asiakirjoista. Varsinkin Atria on lobannut ministeriötä voimakkaasti ja vaatinut kastraatiokiellon perumista. Lihatalot pyytävät viesteissä asian uudelleenkäsittelyä ja tarjoavat ministeriölle raporttia, jonka avulla kielto olisi mahdollista kumota. 

Asia koskee vuosittain noin 850 000 porsasta eli on mittakaavaltaan huomattava.

Lihatalojen ja ministeriön lämmin suhde

Asiakirjoista käy ilmi lämmin suhde erityisesti Atrian ja ministeriön välillä. Atria Tuottajien toimitusjohtaja Reijo Flink kiittelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayhia useaan otteeseen. Ministeriötä kiitellään Atrian taholta muun muassa “mukavasta illasta” ja siitä, että se on ”ottanut vakavasti huolemme”. Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja kirjoittaa Essayhille: “Olemme olleet erittäin tyytyväisiä toimiinne ministeriössä”.

Kun ministeriö kesällä 2025 perui kirurgisen kastraation kiellon, Atria viestitti Sari Essayahille: ”Kesäloman paras uutinen. Te perutte sikojen kastraatiokiellon. Se on toimialalle valtava helpotus ja suuri asia, jotta meidän Aasian maiden vienti voi jatkua. Siis suuri KIITOS!!!!!"

Lihatalot asettavat liikevoitot eläinten hyvinvoinnin edelle

Tietopyyntö paljastaa, että kastraatiokiellon purku on ollut lihateollisuudelle ensisijainen tavoite tällä hallituskaudella. Syy kiellon perumiselle on puhtaasti taloudellinen. 

Lihantuottajien yhteisessä raportissa korostetaan, että kiellosta olisi koitunut lihateollisuudelle vuosittain 2,6 miljoonan euron kulut alkutuotannossa. Lisäksi alussa olisi tullut investointikuluja, ja kielto olisi saattanut heikentää vientiä. 

Lihatalojen liikevoittoihin nähden kyse on kuitenkin pienistä summista. Yksistään Atria teki vuonna 2024 liikevoittoa peräti 65,4 miljoonaa euroa.  Ylipäätään on kyseenalaistettava, miksi raha asetetaan eläinten hyvinvoinnin edelle.

Maa- ja metsätalousministeriö epäonnistunut yhdessä avaintehtävässään

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa eläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä, jonka tavoitteena on suojella eläimiä kivulta, kärsimykseltä ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvää kohtelua. Tietopyynnön valossa ministeriö on kuitenkin epäonnistunut tässä tehtävässä.

“Ministeriö antaa kohtuuttoman paljon valtaa lihataloille ja tekee siksi ratkaisuja, jotka ovat suoralla tavalla vastakkaisia sille annetun tehtävän kanssa. Porsaiden kirurgisen kastraation salliminen nimittäin nimenomaan aiheuttaa eläimille kipua, kärsimystä ja tuskaa ja siten rikkoo eläinten hyvinvointia rajusti”, toteaa eläinetiikan dosentti ja Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola. 

Eläinteollisuuden ei tule voida sanella, miten eläimiä kohdellaan

Tietopyynnön tulos on vain yksi esimerkki siitä, miten eläinsuojelulainsäädäntö ei niinkään turvaa eläinten, vaan eläinteollisuuden intressejä. Eläinoikeusakatemia peräänkuuluttaakin eläinsuojeluasioihin selvästi vastuullisempaa ja tiedepohjaisempaa päätöksentekoa sekä lainvalmistelua. 

“Lihatalojen ei tule voida itse sanella omaa toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä tai päättää, miten eläimiä kohdellaan. Kun niin tapahtuu, on seurauksena eläinten huomattavaa kärsimystä. Niin myös tässä tapauksessa. Lihatalojen lobbaamisen seurauksena joka vuosi liki miljoona karjuporsasta tulee kokemaan suurta tuskaa ja kipua”, toteaa Aaltola.