Helmi-ohjelman tavoitteita saavutettiin Lapissa – takana harvinaisen hyvä vuosi

Vuosi 2025 oli Lapissa harvinaisen hyvä Helmi-ohjelman toteuttamisessa. Tavoitteet saavutettiin perinnebiotooppipuolella kevään suotuisan jäätilanteen ansiosta, sillä koneita pystyi liikuttelemaan meren jäällä. Lisäksi urakoissa oli mukana kokeneita kunnostajia, joilla oli käsitys työn vaativuudesta. Myös yhdistyksillä on tärkeä rooli pienten perinnebiotooppikohteiden kunnostuksessa:

“Ilman aktiivisia yhdistyksiä ja niiden tarmokkaita jäseniä useimmat kyläkohteet jäisivät hoidon ulkopuolelle”, kehuu Helmi-ohjelman perinnebiotooppivastaava Marjut Kokko Lapin elinvoimakeskuksesta.

Soiden ennallistamisen suunnittelu aloitettiin Lapissa

Lapin elinvoimakeskus ennallistaa luontotyypeiltään tai lajistoltaan arvokkaita soita yksityismailla. Ennallistamistoimilla pyritään parantamaan luontotyyppien tilaa ja palauttamaan suon vesitalous luonnontilaisen kaltaiseksi. Priorisoitavat suotyypit ovat pääsääntöisesti lettoja.

“Soiden ennallistamisella parannamme luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös soiden alapuolisten vesistöjen tilaa", kertoo biologi Anni Harjuntausta Lapin elinvoimakeskuksesta.

Viime vuonna Lapissa tehtiin maastokartoituksia 32 mahdolliselle suon ennallistamiskohteelle. Kohteet olivat sekä maanomistajan itsensä ilmoittamia että muutoin potentiaalisiksi arvioituja. Näistä toteutukseen vuonna 2026 on tulossa kaksi kohdetta, yksi Rovaniemeltä ja yksi Kittilästä. 

“Maastokartoitukset potentiaalisten kohteiden löytämiseksi jatkuvat maastokaudella 2026”, lisää Harjuntausta.

Lapissa toteutettiin Helmi-ohjelman soiden suojelua yhteensä noin 1024 hehtaarin verran vuonna 2025. Suurin perustetuista suojelualueista sijaitsee Ylitornion Kuusivuomalla, jossa suojeluun liitettiin noin 460 hehtaaria suota. Alue sijoittuu noin 800 metrin päähän aiempina vuosina perustetuista, yhteensä 216 hehtaarin laajuisista soidensuojelualueista.

“Kuusivuoma on erityisen arvokas kokonaisuus: luonnontilaisten soiden lomassa esiintyy vanhoja metsiä, ja alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään IBA-linnustoalueeseen. Lisäksi noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee laaja Kilsiaapa–Ristivuoma-Natura-alue", kertoo Lapin elinvoimakeskuksen erikoissuunnittelija Juha Kangas.

Myös Sallassa muodostui uusi soiden suojelukokonaisuus Souruaavan alueelle, jonne perustettiin vuoden aikana noin 331 hehtaaria uusia suojelualueita. Kaikki vuoden 2025 soiden suojelukohteet vahvistavat suoluonnon suojeluverkoston yhtenäisyyttä Lapissa.

Hyvä jäätilanne mahdollisti laidunsaarten kunnostuksen Perämeren saaristossa

Vuonna 2025 kunnostettiin Helmi-ohjelman tuella kuusi uutta perinnebiotooppikohdetta eri puolilla Lappia:

“Hyvän jäätilanteen ansiosta Helmi-hoitotoimet edistyivät hyvin Perämeren saaristossa. Esimerkiksi Simon saaristossa sijaitseva Kuralanleton lammaslaidun saatiin laajennettua linnustolle sopivaksi elinympäristöksi ja Kemin saaristossa kunnostettiin Niittykarin monimuotoista merenrantaniittyä”, kertoo ylitarkastaja Marjut Kokko.

“Lisäksi Simonkylässä Viantienjokisuussa naudat laskettiin yhdessä lampaiden kanssa hoitamaan perämerennuokkuesikoiden elinympäristöä ja Tervolan kirkon ympäristö valmistui lammaslaitumeksi yhteistyössä seurakunnan kanssa. Savukosken Martin kylässä puolestaan Marttilaiset ry urakoi Ollilan Isosaaren uudelleen lammaslaitumeksi”.

Helmi-ohjelmalla tuettiin myös pienialaisten arvokkaiden niittyjen hoitoa, kuten Pielpajärven erämaakirkon kenttää Inarissa sekä Utsjoen ja Inarin Pappilan kenttiä. Keminmaan kirkkojen ympäristön hoito jatkui yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Lapissa on tehty vuosien 2021–2025 aikana yhteensä 70 Helmi-sopimusta perinnebiotooppikohteille luonnonsuojelulain mukaisella tuella.

“Helmi-tuen tavoitteena on palauttaa hoitoon arvokkaimmat perinnebiotooppimme ja laajentaa perinteisessä hoidossa olevien elinympäristöjen pinta-alaa. Seurannan perusteella uhanalaisten lajien määrä on kasvanut nopeasti hoitoon otetuissa kohteissa etenkin Ylä-Lapin niukkaravinteisilla kentillä", kertoo Kokko. Kohteiden valinnassa ovat hänen mukaansa etusijalla Natura- ja muilla luonnonsuojelualueilla sijaitsevat kohteet, mutta myös yksityismailla sijaitsevat ja arvokkaaksi inventoidut perinnebiotoopit ovat Helmi-ohjelmaan sopivia:

“Tieto kylien vanhojen laidun- ja niittomaiden sijainnista on edelleen puutteellinen. Erityisesti kylien vanhimpien tilojen ja paikallismuseoiden läheisyydessä on monimuotoista lajistoa. Toivommekin, että potentiaalisia kunnostuskohteita ilmoitettaisiin elinvoimakeskukseen”, Kokko lisää.

Perinnebiotooppikohteiden kunnostuksen lisäksi Lapissa suojeltiin vapaaehtoisesti yhteensä noin 178 hehtaaria yksityismaiden vanhoja metsiä. Metsien hankintaan osoitetut määrärahat olivat poikkeuksellisen niukkoja viime vuonna, mikä rajoitti merkittävästi korvauksellisten suojelujen toteuttamista. Suojeltujen metsien lisäksi Lappiin perustettiin luonnonsuojelulain nojalla noin 331 hehtaaria korvauksettomia suojelualueita.

“Korvauksettomat suojelualueet eivät kuulu varsinaisiin suojeluohjelmiin, mutta ne täydentävät alueellista suojeluverkostoa ja vahvistavat erilaisten elinympäristöjen säilymistä eri puolilla Lappia”, toteaa erikoissuunnittelija Juha Kangas.  

Purokunnostukset kiinnostivat Rovaniemellä

Vuonna 2025 Lapissa toteutettiin kaksi purokunnostustempausta, molemmat Rovaniemellä. Rovaniemen Sinetän kylässä sijaitsevaa Viiksojaa kunnostettiin kahtena päivänä pääosin paikallisen matkailuyrityksen työntekijöiden talkoovoimin. Puroa kunnostettiin reippaalla joukolla noin 500 metriä.

Vuoden toinen puronkunnostuskohde oli Rovaniemen taajaman alueella virtaava Myllyoja, jota kunnostettiin talkoilla kahtena päivänä. Mukana kunnostustapahtumassa oli ympäristöhoitajaopiskelijoita Lapin koulutuskeskus REDUsta sekä kunnostusta dokumentoimassa ryhmä Lapin kulttuurirahaston rahoittamasta KEMU-hankkeesta. Kunnostukseen kävivät tutustumassa Ylikylän koululaiset sekä läheisen päiväkodin lapset.

“Kunnostuksissa talkoolaiset laittoivat kiviä takaisin uomaan, kaivoivat virtasyvänteitä ja lisäsivät puuainesta puroon. Lisäksi purosta poistettiin roskia monta säkillistä. Myllyojan kunnostustempaus sai ilahduttavan paljon julkista huomiota”, iloitsee Lapin elinvoimakeskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtala. 

Vuonna 2025 inventoitiin 13 potentiaalista pienvesikunnostuskohdetta. Arvokkaimmista inventoiduista kohteista laadittiin muistiot ja kolmesta kohteesta tehtiin kunnostussuunnitelma.

“Nämä kohteet on tarkoitus kunnostaa vuoden 2026 aikana. Kunnostustöistä avataan tarjouskilpailu Cloudiaan kevään aikana. Vuonna 2026 purokohteiden kunnostusalueiden yhteispituus on noin 1,5 kilometriä”, kertoo Huhtala.

Helmi-ohjelaman pienvesi ja rantaluonto -teeman rahoitusta on käytetty myös TRIWA LIFE -hankeen kansalliseen rahoitukseen. Vuonna 2025 hankkeessa kunnostettiin Helmi-pienvesikohteista Tengeliönjoen Vähäjokea 500 metrin matkalta ja poistettiin yksi tierummun aiheuttama vaelluseste. Vuonna 2026 TRIWA LIFE -hankkeessa kunnostetaan Tengeliönjoen vesistöalueella useita Helmi-ohjelman mukaisia pienvesikohteita. Kunnostusalojen yhteispituus on 5,2 kilomeriä. 

Linnustoselvityksiä ja pitkäjänteistä yhteistyötä lintuvesillä

Vuoden 2025 aikana Lapissa tehtiin linnustoselvityksiä Natura 2000 -kohteilla, joilla ei ole vielä tehty lintulaskentoja Helmi-ohjelman aikana. Linnustoselvitykset tehtiin Tervolan Jouttijärvellä, Ylitornion Ahvenjärvi-Lehdonjärvellä sekä Kittilässä Kuolajärvi-Siikajärvi-Julmajärvi-alueella.

“Lintulaskennat tuottavat tärkeää tietoa lintujen kannankehityksestä Lapissa. Niiden avulla voimme arvioida eri lajien esiintyvyyttä, parimääriä ja poikastuotantoa sekä millaisia kunnostustoimia lintuvesillä tarvitaan”, sanoo biologi Heidi Kosunen Lapin elinvoimakeskuksesta.

“Myös jatkoseuranta on tärkeä osa laskentoja, sillä näin saamme selville, miten toteutetut kunnostustoimet ovat tehonneet.”

Vuonna 2025 jatkettiin kunnostussuunnitelmien tekoa muutamalla lintuvesikohteella. Vuonna 2026 työpöydällä Lapissa on vesiluvan vaativia kunnostusprojekteja, joiden edistyminen suunnitelmasta toteutukseen on usean vuoden kestävä prosessi, kertoo Kosunen:

“Alueen asukkaat ja aktiivit ovat merkittävässä roolissa kunnostusprojektien edistämisessä. Esimerkiksi Pellossa Turtolan jakokunnan vedet -vesiosakaskunta sai myönteisen vesilupapäätöksen Paamajärven pohjapadolle elokuussa 2025.”