Suomen talous voi selviytyä väestönmuutoksesta panostamalla lapsiin ja koulutukseen

Suomi tulee selviämään väestörakenteen dramaattisesta muutoksesta vain panostamalla lapsiin ja koulutukseen. Onnistuminen kasvatuksessa ja koulutuksessa kompensoi syntyvyyden alenemista. Lapsiperheköyhyys voi kuitenkin tehdä tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit lapsiin. Lapsiasiavaltuutetun tämän vuoden strategisena painopisteenä on talous ja lapsen oikeudet.

Lapsiasiavaltuutetun työn tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 3.2.2026 keskustelemaan makrotaloudesta lapsuuden näkökulmasta. Alustajina toimivat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta.

Lasten rooli kansantaloudessa

Väestörakenteella on aina kauaskantoisia talousvaikutuksia. Syntyvyyden dramaattinen lasku Suomessa ei vielä juuri näy varhaiskasvatuksessa, koska entistä suurempi osuus pienten lasten ikäluokista osallistuu nykyään varhaiskasvatukseen. Perusopetuksessa ikäluokkien pieneneminen näkyy jo ennen kaikkea alueellisten erojen kasvuna. Muutoksen vauhti tulee kasvamaan.

”Yhteiskunnallisesta syntyvyys- ja huoltosuhdekeskustelusta huolimatta vaikuttaa siltä, ettemme vieläkään kunnolla ymmärrä, miten suuret muutokset maassamme ovat käsillä”, Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta pohtii.

”Työvoiman riittävyydestä tulee nykyisellä syntyvyydellä pysyvä ongelma. Tähän meidän tulisi ryhtyä määrätietoisesti varautumaan. Erityisen tärkeää on panostaa lapsiin.”

Valkosen mukaan kansantalouden kannalta tuottavuuden kasvu on tärkeämpää kuin työvoiman määrä. Tähän Suomi voi vaikuttaa ennen kaikkea koulutustason noston kautta.

”Onnistuminen kasvatuksessa ja koulutuksessa kompensoi syntyvyyden alenemista. Vaikutukset näkyvät hitaasti, mutta ovat pitkäaikaisia. Koulutustaso vaikuttaa tutkitusti myös elinikään, työuran pituuteen ja terveyteen. Hyvin koulutettu kansakunta selviää maailman myllerryksissä parhaiten”, Valkonen kertoo.

Lapset ovat kuluerä ja investointi

”Talouden näkökulmasta lapsuus on sekä kuluerä että investointi, niin kotitalouksien kuin julkisen talouden näkökulmasta. Karrikoiden on niin, että kotitaloudet kattavat lapsista syntyvät kulut ja yhteiskunta puolestaan investoi lasten osaamiseen ja terveyteen”, analysoi professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta.

Lapsuus on Suomessa muutoksessa, ja tällä on kauaskantoisia vaikutuksia myös talouteen. Perheen merkitys lasten elämässä on kasvanut, ja perheet myös tekevät enemmän yksilöllisiä valintoja kuin ennen. Lapsia ja lapsiperheitä on entistä vähemmän. Keskimäärin vanhemmilla ja yhteiskunnalla on siis enemmän varaa panostaa lapsiin, mutta samaan aikaan entistä useampi lapsi kuitenkin asuu pienituloisissa perheissä. Aineellista puutetta kokee joka kymmenes lapsi ja peräti joka neljäs yksinhuoltajaperheen lapsi.

”Lapsiperheköyhyys tekee tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit lapsiin, sillä köyhyys vaikuttaa kykyyn kuvitella itselleen tulevaisuuksia. Siksi sillä on niin kauaskantoiset vaikutukset. Lohdullista on kuitenkin se, että lapsiperheköyhyyteen on varsin helppo vaikuttaa sosiaaliturvapolitiikalla”, Häikiö kertoo.

”Lapsuuden hinnasta, investoinneista ja tuottavuudesta keskusteltaessa on tärkeää pitää mukana keskustelussa myös lapsuuden itseisarvo sekä ne lapset ja nuoret, joista ei tule tuotteliaita veronmaksajia. Kaikkien lasten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Hyvä lapsi- ja perhepolitiikka on tehokasta ja inhimillistä talouspolitiikkaa ikääntyvässä yhteiskunnassa”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee tänä vuonna lasten asemaa ja oikeuksia erilaisista talouteen liittyvistä näkökulmista. Lapsiasiavaltuutettu tapaa lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea ja kuulee heidän näkemyksiään taloudesta ja rahasta. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu tapaa sidosryhmiä ja julkaisee monitieteisen artikkelikokoelman taloudesta ja lapsen oikeuksista.

*******

Finland kommer att klara av den dramatiska förändringen i befolkningsstrukturen endast genom att satsa på barn och utbildning. Framgång inom fostran och utbildning kompenserar den sjunkande nativiteten. Barnfamiljsfattigdom kan ändå omintetgöra samhällets investeringar i barn. Barnombudsmannens strategiska tyngdpunkt i år är ekonomi och barnets rättigheter.

Barnombudsmannadelegationen, som fungerar som stöd för barnombudsmannens arbete, sammanträdde till årets första möte den 3 februari 2026 för att diskutera makroekonomin ur barndomens synvinkel. Barnombudsman Elina Pekkarinen, Senior Fellow-forskare Tarmo Valkonen från Näringslivets forskningsinstitut Etla och professor Liisa Häikiö från Tammerfors universitet fungerade som inledare.

Barnens roll i nationalekonomin

Befolkningsstrukturen har alltid långtgående ekonomiska konsekvenser. Den dramatiskt sjunkande nativiteten i Finland syns knappt ännu inom småbarnspedagogiken, eftersom en allt större andel av de små barnens åldersklasser numera deltar i småbarnspedagogiken. Inom den grundläggande utbildningen syns minskningen av åldersklasserna redan framför allt som en ökning av de regionala skillnaderna. Förändringstakten kommer att öka.

"Trots den samhälleliga nativitets- och försörjningsrelationsdiskussionen verkar det som om vi ännu inte riktigt förstår hur stora förändringar som pågår i vårt land", funderar Senior Fellow-forskare Tarmo Valkonen vid Näringslivets forskningsinstitut Etla.

”Arbetskraftens tillräcklighet blir ett bestående problem med den nuvarande nativiteten. Detta är något som vi måste målmedvetet förbereda oss på. Det är särskilt viktigt att satsa på barnen.”

Enligt Valkonen är produktivitetsökningen viktigare för nationalekonomin än mängden arbetskraft. Detta kan Finland framför allt påverka genom att höja utbildningsnivån.

”Framgång inom fostran och utbildning kompenserar sjunkande nativitet. Effekterna syns långsamt, men är långvariga. Utbildningsnivån påverkar bevisligen också livslängden, arbetskarriärens längd och hälsan. En välutbildad nation klarar sig bäst i världens omvälvningar", berättar Valkonen.

Barn är en kostnadspost och en investering

”Ur ett ekonomiskt perspektiv är barndomen både en kostnadspost och en investering, såväl för hushållen som för den offentliga ekonomin. ”Karikerat uttryckt är det så att hushållen täcker kostnaderna för barnen och samhället i sin tur investerar i barnens kompetens och hälsa", analyserar professor Liisa Häikiö vid Tammerfors universitet.

Barndomen förändras i Finland och detta har långtgående konsekvenser även för ekonomin. Familjens betydelse i barnens liv har ökat, och familjerna gör också fler individuella val än tidigare. Det finns allt färre barn och barnfamiljer. I genomsnitt har föräldrarna och samhället alltså mer råd att satsa på barn, men samtidigt bor allt fler barn i familjer med låga inkomster. Vart tionde barn och till och med vart fjärde barn i en ensamförsörjarfamilj upplever materiell brist.

”Barnfamiljsfattigdomen omintetgör samhällets investeringar i barn, eftersom fattigdomen påverkar förmågan att föreställa sig en framtid för egen del. Därför har den så långtgående effekter. Det är dock tröstväckande att det är mycket lätt att påverka fattigdomen i barnfamiljer genom socialskyddspolitiken", berättar Häikiö.

”När man diskuterar barndomens pris, investeringar och produktivitet är det viktigt att också ha med barndomens egenvärde i diskussionen samt de barn och unga som inte blir produktiva skattebetalare. Man måste ta hand om alla barns välbefinnande. En god barn- och familjepolitik är en effektiv och mänsklig ekonomisk politik i ett åldrande samhälle”, påminner barnombudsman Elina Pekkarinen.

Barnombudsmannen granskar i år barnens ställning och rättigheter ur olika ekonomiska perspektiv. Barnombudsmannen träffar barn och unga på olika håll i Finland och hör deras åsikter om ekonomi och pengar. Dessutom träffar barnombudsmannen intressentgrupper och publicerar en tvärvetenskaplig artikelsamling om ekonomin och barnets rättigheter.