Laulaminen voi tukea hyvinvointia ja tervettä ikääntymistä
20.2.2026 08:57:51 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kuorolaulu on lupaava keino hyvinvoinnin ja terveen ikääntymisen tukemiseen läpi koko aikuisiän.
Tutkimukset ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Nella Moisseisen väitöstutkimuksessa selvisi, että kuorolauluharrastus on yhteydessä myös aivojen rakenteeseen.
– Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kuorolauluharrastuksella on myönteinen yhteys paitsi itse koettuun hyvinvointiin myös tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteeseen läpi aikuisiän, sanoo Moisseinen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Moisseinen osoittaa, että aktiivinen kuorossa laulaminen, viikkotuntien määrällä mitattuna, oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun 20–90-vuotiailla.
Kuorolaulu vahvistaa muistia
Lisäksi pitkään jatkunut kuorolauluharrastus oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen eri tiedonkäsittelyn toimintoja kuten muistia ja kielellistä kommunikointia mittaavissa tehtävissä.
Erityisesti nuorilla, alle 40-vuotiailla laulajilla, pitkään jatkunut kuorolauluharrastus liittyi myös laaja-alaisesti vahvempiin aivoalueiden välisiin yhteyksiin aivojen niin kutsutussa valkeassa aineessa, joka yhdistää eri aivoalueita toisiinsa ja mahdollistaa tiedon tehokkaan siirron.
Yli 60-vuotiailla tulokset painottuivat muistia tukeviin yhteyksiin aivojen syvissä osissa, etenkin niin kutsutussa aivokaaressa sekä aivokurkiaisessa, joka yhdistää aivojen oikean ja vasemman puoliskon toisiinsa.
Vaikka puheesta ja laulamisesta vastaavat aivoverkostot ovat vielä nuorilla aikuisilla laajalti samankaltaiset, ikään liittyvät muutokset erityisesti aivojen otsalohkon toiminnassa olivat puheessa laajempia kuin laulamisessa. Toisin sanoen samanlaisia ikään liittyviä muutoksia ei havaittu laulamiseen liittyvässä aivotoiminnassa, vaikka tätä testattiin kolmella erilaisella puhe- ja laulutehtävällä aivojen magneettikuvantamisen aikana.
– Käytännössä tulokset tarkoittavat, että kuorolaulu on varsin lupaava keino terveen ikääntymisen ja hyvinvoinnin tukemiseen läpi koko aikuisiän. Se, kuinka laaja-alaisesti kuorolauluharrastus oli yhteydessä aivoalueiden välisten yhteyksien eheyteen, ylitti odotuksemme, Moisseinen sanoo.
Tutkija toivoo resursseja harrastustoimintaan
Aivojen ikääntyminen kuuluu aikuisuuteen, ja monet rakenteelliset muutokset alkavat jo varhaisaikuisuudessa tai jopa aikaisemmin. Moisseisen mukaan tutkimuksen tavoite ei ole etsiä keinoja pysäyttää ikääntymiseen kuuluvia muutoksia, vaan auttaa ohjaamaan näitä muutoksia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin jatkuvuuden kannalta edulliseen suuntaan.
– Suomessa on jouduttu melko hiljattain tekemään vaikeita leikkauspäätöksiä, joista osa on kohdistunut kulttuuriin ja sen alle menevään harrastustoimintaan. Tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimusnäytön perusteella esimerkiksi musiikkiharrastuksilla voidaan kuitenkin tukea aivojen tervettä ikääntymistä ja toisaalta eri-ikäisten hyvinvointia, minkä vuoksi olisi perusteltua pyrkiä ohjaamaan rajallisiakin resursseja harrastusmahdollisuuksien tukemiseen, pohtii Moisseinen.
Kyseessä on poikittaistutkimus, jolla pyrittiin saamaan yleiskäsitys hyvin laajasta ikäskaalasta 20–90 vuotta; näiden tulosten avulla voitaisiin Moisseisen mukaan seuraavaksi kohdentaa syy-seuraussuhteiden tutkimusta eri ikäryhmissä ja toisaalta esimerkiksi masennusoireiden ja muistisairauksien kannalta.
Väitös:
Nella Moisseinen väittelee 27.2.2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural processing and benefits of singing in the ageing brain". Katso väitöstilaisuuden tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nella MoisseinenVäitöskirjatutkija
Puh:0504070507nella.moisseinen@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikosten määrässä ei suurta muutosta10.4.2026 11:46:13 EEST | Tiedote
Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen9.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme