Keski-Suomen työttömyys tammikuussa 15,3 %

Keski-Suomessa oli tammikuun lopussa yhteensä 19 538 työtöntä työnhakijaa. Se oli 1 867 (10,6 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 505 henkilöä vähemmän kuin kuukausi aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Keski-Suomen työttömyysaste oli 15,3 %. Se oli maakunnittaisessa vertailussa kolmanneksi korkein Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Elinvoimakeskusalueiden välisessä tarkastelussa Keski-Suomen työttömyysaste oli maan korkein.

Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Luhangassa ja Toivakassa. Korkein työttömyysaste oli Saarijärvellä (18,1 %) ja matalin Toivakassa (9,3 %). Toivakka ja Muurame saavuttivat alle 10 prosentin työttömyysasteen. Työttömyysaste nousi eniten Karstulassa (3,1 %), Viitasaarella (2,7 %) ja Konnevedellä (2,3 %). 

Työttömät koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan

Koulutusaseteittaisessa tarkastelussa määrällisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen tutkinnon suorittaneissa (10 938 työtöntä) ja seuraavaksi eniten ylemmän perusasteen suorittaneissa (3 331 työtöntä). Työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna kahdessa koulutusryhmässä, eniten ryhmässä alempi perusaste (-7,2 %) ja toiseksi eniten ryhmässä tutkijakoulutusaste (-5,2 %). Työttömyys kasvoi seitsemässä koulutusryhmässä. Eniten kasvua oli ryhmässä alempi korkeakouluaste (17,0 %) ja seuraavaksi eniten ryhmässä toinen aste (11,9 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä nousi edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna yhdeksässä ammattiryhmässä. Eniten työttömyys kasvoi johtajien ammattiryhmässä (49 %). Tässä ammattiryhmässä työttömien kokonaismäärä oli 310. Työttömien määrä laski kahdessa ammattiryhmässä: ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-7,7 %) sekä maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ammattiryhmässä (-10,8 %).

Määrällisesti suurin työttömien ammattiryhmä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. Heitä oli työttömänä 3 613 (kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 3,9 %). Työttömien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä kasvoi vuodessa 595 henkilöllä (21 %). Heitä oli tammikuun lopussa työttömänä 3 427. Erityisasiantuntijoita oli työttömänä 586 enemmän kuin vuosi sitten (27,2 %). Heitä oli tammikuun lopussa työttömänä 2 744.

Uusia avoimia työpaikkoja Keski-Suomessa oli tammikuun aikana 1 086, joka on 1 134 vähemmän kuin vuosi sitten (-51,1 %). Kaikkiaan tammikuun aikana oli avoinna 1 546 työpaikkaa, joka on 1 575 vähemmän kuin vuosi sitten (-50,5 %).

Työttömyys Keski-Suomen työllisyysalueilla

Keski-Suomen työllisyysalueiden työttömyysasteet olivat tammikuun 2026 lopussa seuraavat:

• Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 15,5 %,
• Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 15,0 % ja
• Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 14,9 %.

Kaikkien Suomen 45 työllisyysalueen vertailussa ne sijoittuivat heikoimmasta päästä lukien sijoille 2, 5 ja 6. Kaikkien kolmen keskisuomalaisen työllisyysalueen asema koko maan työllisyysalueiden vertailussa heikentyi vuoden 2025 aikana. 

Työttömyys kasvoi kaikilla Keski-Suomen työllisyysalueilla suunnilleen samalla vauhdilla vuoden 2025 aikana lukuun ottamatta työttömyyden nopeaa nousua Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella marraskuusta joulukuulle. Jyväskylä-Muuramen työttömyysaste oli työllisyysalueiden korkein vuoden 2025 jokaisena kuukautena. Ero kahteen muuhun työllisyysalueeseen oli korkeimmillaan kesäkuukausien aikana, jolloin se oli Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella noin 2–3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kahdella muulla työllisyysalueella.

Koko maassa ja Keski-Suomessa vuoden 2025 aikana tapahtunutta työttömyyden kasvua ei selitä ainoastaan yleinen heikko taloustilanne. Osa kasvusta johtuu työllistymistä edistäviin palveluihin aloittaneiden määrän selvästä pudotuksesta. Palveluihin osallistuneiden asiakkaiden määrät laskivat tasaisesti Keski-Suomen työllisyysalueilla ja koko maassa vuoden 2025 ajan. Palveluihin osallistuminen ei enää vuoden 2025 alusta lähtien vähennä työttömyysetuuksiin liittyvää kuntien rahoitusvastuun kertymistä eli ns. sakkomaksuja. Tämä on johtanut siihen, että kunnilla ei ole halukkuutta eikä välttämättä resurssejakaan toteuttaa työllistymistä edistäviä palveluja kovin suuressa määrin, koska samaan aikaan kuntien maksamat sakkomaksut ovat nousseet korkeiksi.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, tammikuu 2026 (tyollisyyskatsaus.fi)