Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta
24.2.2026 12:59:19 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.

Laboren johtaja Mika Maliranta arvioi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa, että Suomen talouskehityksen keskeinen ongelma on yksityisen sektorin tuottavuuskasvun pysähtyminen 2010-luvun alussa.
Tuottavuus ja velka kulkevat käsi kädessä
Tutkimusten mukaan yksityisen sektorin tuottavuuskasvun hidastuminen on ollut selvästi yhteydessä julkisen talouden velkasuhteen kasvuun. Kun tuottavuus hiipui 2010-luvulla, myös velka suhteessa BKT:hen alkoi kasvaa. Kun tuottavuus hetkellisesti piristyi, velkasuhteen nousu pysähtyi.
– Julkisen talouden tasapaino ei vahvistu kestävällä tavalla ilman tuottavuuden nousua, Maliranta toteaa.
Koulutus ratkaisee, syntyykö uusia innovaatioita
Innovaatioperusteinen talouskasvuteoria korostaa koulutuksen merkitystä teknologisen kehityksen moottorina. Toisin kuin perinteisessä kasvulaskennassa, moderni tutkimus osoittaa, että koulutustaso vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaisia innovaatioita yrityksissä syntyy.
Erityisesti matemaattis-luonnontieteellinen koulutus (STEM) on vahvasti yhteydessä keksintöihin ja yritysten innovatiivisuuteen. Suomalaisaineistoihin perustuvat tutkimukset osoittavat:
- STEM-koulutettujen osuuden kasvu on yhteydessä yritysten tuottavuuden nopeampaan kasvuun – vaikutus näkyy muutaman vuoden viiveellä.
- Myös kauppatieteellisen korkeakoulutuksen saaneilla on merkittävä, mutta välittömämpi yhteys yritysten tuottavuuskehitykseen.
- Yritykset ovat kilpailleet STEM-osaajista kiihtyvään tahtiin, mikä näkyy nopeana palkkakehityksenä erityisesti työnantajaa vaihtaneilla osaajilla.
Nuoret yritykset luovat kasvun siemenet ja tulevan kasvu perustuksia
Suomessa on 2000-luvun puolivälin jälkeen syntynyt kiihtyvään tahtiin innovaatioperusteisia uusia yrityksiä. Niissä työskentelee yhä enemmän tutkijoita ja kehittäjiä, ja patentti- sekä innovaatiotilastot viittaavat siihen, että tuloksia alkaa syntyä.
Erityisesti nuorissa yrityksissä:
- STEM-taustaisten tutkijakoulutettujen suuri osuus liittyy aktiiviseen patentointiin.
- Nopeasti kasvavat nuoret yritykset ovat 2010-luvun jälkipuoliskolla luoneet työpaikkoja jopa Yhdysvaltoja ripeämmin.
Tutkimustulokset tukevat näkemystä, että osaaminen on keskeinen tekijä yritysdynamiikassa ja luovassa uudistumisessa.
Suomen koulutustaso on pudonnut OECD-kärjestä
Vuonna 1991 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista oli Suomessa 31 prosenttia – maailman huipputasoa. Vuoteen 2021 mennessä Suomi oli pudonnut 28 OECD-maan taakse. Samaan aikaan nuorten osaaminen on heikentynyt jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
– Kun talous on lähellä kansainvälistä tuottavuuseturintamaa, korkeakoulutettujen suuri osuus on erityisen tärkeä kasvutekijä. Tässä tilanteessa koulutusleikkaukset ovat tutkimusnäytön vastaisia, Maliranta arvioi.
Negatiivisen kierteen riski on todellinen
Lausunnossa varoitetaan niin sanotusta fiskaalisesta stagnaatiosta: julkisen talouden alijäämät johtavat kasvua heikentäviin leikkauksiin, mikä edelleen heikentää pitkän aikavälin kasvua ja julkista taloutta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että koulutus- ja innovaatiopolitiikan yhdistäminen voi tuottaa merkittäviä tuottavuusvaikutuksia – mutta vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien viiveellä.
Johtopäätös: osaamisinvestoinnit ovat kasvupolitiikan ydintä
- Tuottavuuskuopasta nouseminen edellyttää teknologisten edistysaskelten kiihtymistä.
- Yritykset tarvitsevat siihen korkeakoulutettua työvoimaa, erityisesti STEM-aloilta.
- Korkeakoulujen resurssit, perustutkimus ja yritysyhteistyö ovat keskeisiä kasvun edellytyksiä.
- Osaamispanostukset eivät ole kuluerä vaan pitkän aikavälin investointi julkisen talouden kestävyyteen.
Tiedote pohjaustuu Mika Malirannan lausuntoon Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle. Lausunto kokonaisuudessaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa15.4.2026 13:01:29 EEST | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Labore hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa10.4.2026 14:24:36 EEST | Ilmoitus
Tule joukkoomme kehittämään tutkimuslaitos Laboren viestintää! Etsimme korkeakouluharjoittelijaa syyskaudelle 2026. Räätälöimme harjoittelijalle oman kehittämisprojektin harjoittelijan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Projekti voi liittyä esimerkiksi tutkimustiedon visualisointiin, someviestintään tai verkkoanalytiikan hyödyntämiseen. Kerro omista toiveistasi hakukirjeessä.
Economic Forecast 2026–2028: Adrift and Searching for Direction10.4.2026 12:04:25 EEST | Tiedote
The Finnish economy is returning to modest growth, but its direction remains uncertain. Growth is supported by domestic demand, investment, and private consumption, while international risks, geopolitical tensions, and weak public finances continue to weigh on the outlook. The forecast expects slow growth in the coming years without a recession, but public debt will keep rising and the economic outlook remains subject to exceptionally high uncertainty.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme