Suomalaiset nuoret aikuiset toivovat tulevaisuudelta talouden kestävää kasvua ja hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakautumista
25.2.2026 09:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Suomen talouden tulevaisuuden pohtiminen kiinnostaa nuoria aikuisia, osoittaa Turun yliopiston tutkijoiden tekemä selvitys. Nuoret toivovat inhimillisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta, jossa hyvinvointi jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Suomalaisten nuorten aikuisten toiveissa talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kehitykselle korostuvat solidaarisuus, kestävä kehitys, luontoyhteys ja itsensä kehittäminen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijat kartoittivat Z-sukupolven, eli 18–29-vuotiaiden näkemyksiä Suomen talouden toivotuista tulevaisuuksista vuonna 2040. Selvitykseen osallistui 87 henkilöä eri puolilta Suomea ja eri koulutusasteilta.
– He kirjoittivat yhteensä 172 yhteiskunnallista ja henkilökohtaista tulevaisuuskertomusta Suomen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä. Kirjoitukset avaavat näkymän nuorten aikuisten talousajatteluun, tulevaisuudelle asetettuihin toiveisiin ja taustalla kyteviin huoliin, kuten eriarvoisuuden kasvuun tai teknologisen kehityksen kielteisiin seurauksiin, kertoo yliopisto-opettaja Hanna Heino Turun yliopistosta.
Selvitykseen osallistuneet kokivat, ettei tulevaisuuden hyvinvointi voi nojata jatkuvaan talouskasvuun ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Toivottujen tulevaisuuksien saavuttaminen edellyttää osallistuneiden mukaan kuitenkin perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten demokratian rakenteiden uudistamista, terveempää julkista keskustelua sekä tutkittuun tietoon perustuvaa ja kansalaisia osallistavaa päätöksentekoa.
Nuoret aikuiset nostivat talouskeskusteluun myös yhteiskunnallisia teemoja, ja he halusivat puhua esimerkiksi sosiaaliturvasta, julkisista palveluista, mielenterveydestä, työelämään pääsystä ja työssäjaksamisesta osana talouden kehitystä, jota ei voi mitata pelkästään BKT:n kasvuna. Tutkijoiden mukaan selvityksen tulokset antavatkin äänen nuorille aikuisille, joiden näkemykset ovat olleet niukasti esillä kriiseihin ja kasvun puutteeseen keskittyneessä talouskeskustelussa.
– Nuorten aikuisten näkemysten kuuleminen on tärkeää, sillä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat juuri heidän tulevaisuuteensa. Ilman tulevaisuususkoa ja osallisuutta nuoret ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle heitä koskevasta päätöksenteosta ja julkisesta keskustelusta. Toivommekin, että nämä tulokset, nuorten aikuisten talousajattelua syventävät tulevaisuustarinat sekä päättäjille antamamme suositukset nostavat esiin nuorten näkemyksiä Suomen talouden tulevaisuuksista, Heino sanoo.
Raportin tuloksia esitellään Turun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa, johon myös median edustajat ovat tervetulleita: Lapset, nuoret ja oppiminen: monialainen keskustelufoorumi – nuoret ja talous, 4.3.2026 klo 14.30–16.00, Vierailukeskus Joki, Lemminkäisenkatu 12b, Turku.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttama projekti oli osa Sitran rahoittamaa selvitysten kokonaisuutta, jossa etsittiin vaihtoehtoisia näkemyksiä Suomen talouden kasvun tulevaisuuksille. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa talouden tulevaisuuksista käytävää keskustelua, tarjota uusia näkökulmia talouskeskusteluun sekä mahdollistaa nuorten aikuisten osallistuminen talouden tulevaisuuksien rakentamiseen. Osana raporttia julkistettiin myös suositukset päättäjille nuorten osallisuuden lisäämiseksi talouskeskustelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Heinoyliopisto-opettajaTurun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Puh:+358 29 450 2822hanna.heino@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/hanna-heinoKuvat


Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Bakteeripatogeenit rakentavat antibioottiresistenttejä ”bunkkereita” hiusmaisista ulokkeistaan koostuvilla kehikoilla25.2.2026 12:33:36 EET | Tiedote
Tutkijat ovat löytäneet ja kuvanneet atomitasolla mekanismin, jonka avulla bakteeripatogeenit – mukaan lukien sairaalabakteerit Acinetobacter baumannii ja Pseudomonas aeruginosa – pystyvät muodostamaan ympärilleen antibioottiresistenttejä kolmiulotteisia biofilmejä. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia monilääkeresistenttien bakteeri-infektioiden hoitojen kehittämiselle estämällä biofilmin muodostumisen.
Väitös: Söpöt mutta kurittomat eläimet haastavat ihmiskeskeisyyttä 2000‑luvun alun omakuvissa ja selfieissä24.2.2026 11:54:05 EET | Tiedote
FM Tiina Salmian taidehistorian väitöstutkimus tarkastelee lajienvälisiä suhteita visuaalisessa kulttuurissa. Hän tutki omakuvia monilajisten kohtaamisten näyttämönä. Eläinten toimijuus uudistaa käsitystä omakuvasta.
Satakunnan esihistoriaa tehdään koululaisille ja kansalaisille tutuksi 3D-teknologian avulla24.2.2026 10:23:06 EET | Tiedote
Satakunnan esihistoriaan on pian mahdollista tutustua uudella tavalla, kun Satakunnan Museon arkeologisia kokoelmia 3D-digitoidaan museon ja Turun yliopiston kone- ja materiaalitekniikan laitoksen uudessa yhteistyöhankkeessa. Nämä digitaaliset mallit voidaan tulostaa 3D-tulostimella. Digitaaliset mallit julkaistaan Finna-palvelussa osana koulujen opetusmateriaalia, ja ne ovat vapaasti kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Miten hyvinvointivaltio päivitetään nykyaikaan? Tutkijoiden rakentama malli vastaa niukkuuden aikakauden haasteisiin23.2.2026 12:54:47 EET | Tiedote
Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointivaltionsa, mutta väestön ikääntyessä järjestelmää on uudistettava. Tutkijat tunnistivat onnistunutta hyvinvointipolitiikkaa yhdistävät tekijät ja loivat mallin, jonka avulla hyvinvointi-Suomea on mahdollista ylläpitää niukkenevien resurssien aikakaudellakin.
Seuraavan sukupolven OLEDit nojaavat tarkasti viritettyihin mikrokaviteetteihin20.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet mikrokaviteetti-OLED-teknologiaa koskevan yhtenäisen teorian, joka ohjaa tehokkaampien ja kestävämpien laitteiden kehitystä. Tutkimus paljastaa yllättävän verrannollisuuden: valon liiallinen puristaminen OLEDin sisällä voi itse asiassa pienentää laitteen suorituskykyä. Maksimitehokkuus saavutetaankin materiaali- ja kaviteettiparametrien herkällä tasapainolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme