Turun yliopisto

Bakteeripatogeenit rakentavat antibioottiresistenttejä ”bunkkereita” hiusmaisista ulokkeistaan koostuvilla kehikoilla

25.2.2026 12:33:36 EET | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Tutkijat ovat löytäneet ja kuvanneet atomitasolla mekanismin, jonka avulla bakteeripatogeenit – mukaan lukien sairaalabakteerit Acinetobacter baumannii ja Pseudomonas aeruginosa – pystyvät muodostamaan ympärilleen antibioottiresistenttejä kolmiulotteisia biofilmejä. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia monilääkeresistenttien bakteeri-infektioiden hoitojen kehittämiselle estämällä biofilmin muodostumisen.

Monet patogeeniset bakteerit muodostavat kolmiulotteisia biofilmejä suojautuakseen immuunijärjestelmältä, antibioottihoidoilta ja kuivumiselta ympäristön pinnoilla. Jotkin ongelmallisimmista sairaalabakteereista, kuten moniresistentit A. baumannii ja P. aeruginosa, käyttävät tähän erityisiä hiusmaisia pintarakenteitaan, adhesiivisia piluksia, kiinnittyäkseen kudoksiin tai elottomille pinnoille. Kiinnittyneinä bakteerit kasvavat paksuiksi 3D-biofilmeiksi, jotka koostuvat useista bakteerikerroksista. Adhesiiviset pilus-proteiinit ohjaavat tätä prosessia, mutta tähän asti on ollut epäselvää, miten ne estävät kasvavan 3D-biofilmin hajoamisen.

Turun yliopiston MediCity-tutkimuslaboratorion tutkijat havaitsivat edistyneiden elektronimikroskopiamenetelmien avulla, että vierekkäisten A. baumannii -bakteereiden ”karvat”, tarttuvat Csu-pilukset, kiinnittyvät toisiinsa vastakkain. Nämä karvamaiset ulokkeet muodostavat nopeasti tasaisia levyjä yhdistäen bakteerit toisiinsa ja suojaten niitä haitallisilta ympäristöiltä.

– Csu-pilus -proteiinit voivat muodostaa valtavia, monimutkaisia verkostoja, jotka yhdistävät satoja bakteerisoluja, kertoo tutkimusta johtanut Sigrid Jusélius -säätiön varttuneena tutkijana toimiva dosentti Anton Zavialov.

Tutkimusryhmä osoitti, että Csu-pilukset voivat muodostaa ainakin kahdenlaisia tasaisia rakenteita ja tutki niitä lähes atomitasolla.

– Kryoelektronimikroskopian menetelmät kehittyvät erittäin nopeasti. Kehitin ensimmäistä mallia varten manuaalisen lähestymistavan, ja sovelsimme vasta myöhemmin tutkimuksessa laskennallisia työkaluja näiden poikkeuksellisen suurten rakenteiden kuvaamiseksi 3D-muodossa, selittää väitöskirjatutkija Henri Malmi, joka suoritti suurimman osan tutkimustyöstä.

Tutkijat havaitsivat myös, että pilusverkosto hautautuu vähemmän järjestäytyneeseen ympäröivään materiaaliin, joka koostuu bakteerien erittämistä polysakkarideista ja DNA:sta.

– Tämä lopullinen rakenne muistuttaa jonkin verran teräsbetonia: pilukset toimivat teräspalkkien tavoin, kun taas polysakkaridit ja DNA muodostavat betonin. Tällä tavalla bakteerit piiloutuvat tehokkaasti bunkkeriinsa, lisää Zavialov.

Ryhmä keskittyy nyt kehittämään estäjiä, jotka voitaisiin kohdistaa pilusten välisiin yhteyksiin. Tällaisia inhibiittoreita voitaisiin käyttää yhdistelmähoidoissa estämään 3D-biofilmin muodostumista ja auttamaan antibiootteja eliminoimaan patogeenejä tehokkaammin.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Nature Communications -lehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Satakunnan esihistoriaa tehdään koululaisille ja kansalaisille tutuksi 3D-teknologian avulla24.2.2026 10:23:06 EET | Tiedote

Satakunnan esihistoriaan on pian mahdollista tutustua uudella tavalla, kun Satakunnan Museon arkeologisia kokoelmia 3D-digitoidaan museon ja Turun yliopiston kone- ja materiaalitekniikan laitoksen uudessa yhteistyöhankkeessa. Nämä digitaaliset mallit voidaan tulostaa 3D-tulostimella. Digitaaliset mallit julkaistaan Finna-palvelussa osana koulujen opetusmateriaalia, ja ne ovat vapaasti kaikkien kansalaisten käytettävissä.

Seuraavan sukupolven OLEDit nojaavat tarkasti viritettyihin mikrokaviteetteihin20.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Tutkijat ovat kehittäneet mikrokaviteetti-OLED-teknologiaa koskevan yhtenäisen teorian, joka ohjaa tehokkaampien ja kestävämpien laitteiden kehitystä. Tutkimus paljastaa yllättävän verrannollisuuden: valon liiallinen puristaminen OLEDin sisällä voi itse asiassa pienentää laitteen suorituskykyä. Maksimitehokkuus saavutetaankin materiaali- ja kaviteettiparametrien herkällä tasapainolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye