Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on tänään antanut raporttinsa, jossa se asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.

Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.

Julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

Sopeutustoimien tulee olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta on SAK:n mielestä suosittava ja vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Patrizio Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

Yrittäjien eläkejärjestelmä saatava tasapainoon

Patrizio Lainà huomauttaa, että työeläkejärjestelmä ei rasita julkista taloutta. Järjestelmä on tasapainossa ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa on alennuspainetta. Sen sijaan yrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön. Yrittäjien eläkejärjestelmä on saatava tasapainoon.

Parlamentaarisen työryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.