Perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla – perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat
26.2.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat vuonna 2025 selvästi. Tukea sai 6,4 prosenttia Suomessa asuvista, ja kuntavertailussa saajien osuus oli suurin Vantaalla. Eniten perustoimeentulotukea maksettiin asumismenoihin.

Vuonna 2025 Kelan maksoi perustoimeentulotukea 6,4 prosentille Suomessa asuvista. Kunnan väestömäärään suhteutettuna perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla, missä 11,9 prosenttia väestöstä sai perustoimeentulotukea. Pienin saajien osuus oli Luodossa, jossa perustoimeentulotukea sai prosentti kunnan väestöstä.
Vuonna 2025 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai yhteensä 256 900 kotitaloutta. Saajakotitalouksien määrä kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Yksittäisiä perustoimeentulotuen saajia oli yhteensä 365 000 henkilöä, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
20–24-vuotiaat miehet (22 100 saajaa) olivat vuonna 2025 perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä.
Kela maksoi perustoimeentulotukea vuonna 2025 yhteensä 1 001 miljoonaa euroa, kun myös etuuden palautukset otetaan huomioon. Maksettujen perustoimeentulotukien määrä kasvoi 21,4 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Yksittäiselle saajakotitaloudelle maksettiin vuoden 2025 aikana keskimäärin 574 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2025 maksetuista perustoimeentulotukimenoista suurin osuus kohdistui asumismenoihin. Asumismenoihin maksettiin yhteensä 460 miljoonaa euroa, mikä vastasi 45,9 prosenttia kaikista perustoimeentulotukimaksuista. Perustoimeentulotuen perusosaan kuuluvia menoja maksettiin 456 miljoonaa euroa eli 45,5 prosenttia kokonaismäärästä.
Lähes kolmannes saajakotitalouksista oli tulottomia
Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai yhteensä 77 400 vuoden aikana vähintään yhtenä kuukautena tulottomana ollutta kotitaloutta, mikä on 30 prosenttia kaikista saajakotitalouksista. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1–3, kun tukikuukausien lukumäärä on päätelty kotitalouden tilastovuoden viimeisen perustoimeentulotuen maksun perusteella.
Saajakotitalouksien määrään suhteutettuna eniten tulottomia perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa tulottomien osuus oli 34,1 prosenttia kaikista alueen saajakotitalouksista.
Tulottomilla saajakotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ollut mitään tuloja tai jotka saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia, kuten asumistukea.
Helmikuun 2026 alussa voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa ja aiempaa enemmän, jopa 50 prosentilla. Perusosan alentaminen kohdistuu ennen kaikkea juuri tulottomiin, sillä se liittyy ensisijaisten etuuksien puuttumiseen ja siihen, että tuen saaja ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin tai on saanut sieltä karenssin.
– Perusosa alennetaan aina yksittäiseltä saajalta, ei kotitaloudelta, mutta valtaosa tulottomista on yhden henkilön kotitalouksia. Perusosan alentamiseen liittyy myös harkintaa, sillä se ei saa vaarantaa henkilön ihmisarvoista elämää tai olla muuten kohtuutonta, sanoo tutkija Tuija Korpela.
Maaliskuusta 2026 voimaan tulee myös muita merkittäviä muutoksia laissa toimeentulotuesta. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden toimeentulotuen perusosaa leikataan 2–3 prosentilla ja kaikki 18 vuotta täyttäneiden ansiotulot (palkka- ja yrittäjätulot) huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Lakimuutosten kohdejoukoista voi lukea tarkemmin tutkimusblogista.
Yli 20 000 kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa
Kela voi hyväksyä perustoimeentulotuen asumismenoja vain kuntakohtaisiin enimmäisrajoihin saakka, ellei asiakkaalla ole laissa määriteltyä erityistä perustetta ylitykselle. Jos hakijan asumismenot ylittävät enimmäisrajan, Kela kehottaa asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden kuluessa.
Vuonna 2025 yhteensä 22 000 Manner-Suomen kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa myöntävien perustoimeentulotukipäätösten perusteella. Eniten ohjauksia tehtiin Helsingissä, jossa edullisemman asunnon etsimiseen ohjattiin 4 100 kotitaloutta. Vähiten ohjauksia tehtiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa vastaava määrä oli 200 kotitaloutta.
Ohjausten määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin Kela ohjasi 33 000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa.
Lisätietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija KorpelatutkijaKela
Puh:020 634 1945tuija.korpela@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLiitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Lasse Lehtonen tillbaka på sin post som generaldirektör för FPA1.6.2026 09:36:16 EEST | Pressmeddelande
FPA:s generaldirektör Lasse Lehtonen har återvänt till arbetet 1 juni. Lehtonen säger att han har som mål att tillsammans med personalen bygga upp framtidens FPA så att FPA då också ska kunna betjäna sina kunder på ett smidigt och effektivt sätt.
Lasse Lehtonen palasi tehtäväänsä Kelan pääjohtajana1.6.2026 09:36:16 EEST | Tiedote
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen palasi töihin 1. kesäkuuta. Lehtonen kertoo rakentavansa tulevaisuuden Kelaa yhdessä henkilöstön kanssa, jotta Kela voi palvella asiakkaitaan sujuvasti ja tehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kela-korvatut taksimatkat ovat lyhentyneet – Kela julkaisi kuntakohtaiset matkakorvaustiedot näyttävän sovelluksen29.5.2026 09:20:20 EEST | Tiedote
Kela-korvattujen taksimatkojen mediaanipituus on lyhentynyt 2 kilometriä vuoteen 2023 verrattuna. Valtaosassa kunnista muutokset matkojen pituudessa ovat hyvin pieniä. Valtakunnallisesti keskitetty järjestelmä on taloudellisesti tehokas ja asiakkaiden kannalta toimiva.
Hallituksen esitys pankki- ja tilitietojen hyödyntämisestä nopeuttaisi etuuksien käsittelyä Kelassa ja toisi merkittäviä säästöjä28.5.2026 11:52:39 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä pankki- ja tilitietojen hyödyntämisestä ei ole kyse uusista tiedoista tai oikeudesta saada koko väestön tilitietoja. Kyse on toimeentulo- ja asumistukia hakevien asiakkaiden asioinnin sujuvoittamisesta sekä tietoturvallisesta tavasta toimittaa jo nyt vaadittavat tiedot Kelalle.
Utkomststödets grunddel sänktes för över 5 700 stödtagare i april – nästan 12 000 undvek en sänkning28.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det grundläggande utkomststödets grunddel sänktes för sammanlagt 5 700 mottagare i april 2026. En av de mest betydande följderna av den lagändring som trädde i kraft i februari är att man har lyckats hänvisa de kunder som lever enbart på utkomststöd till att anmäla sig som sökande av heltidsarbete och ansöka om förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. En annan viktig följd är att sänkningarna är större än tidigare – nästan alla uppgår till 50 procent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme