Perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla – perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat
26.2.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat vuonna 2025 selvästi. Tukea sai 6,4 prosenttia Suomessa asuvista, ja kuntavertailussa saajien osuus oli suurin Vantaalla. Eniten perustoimeentulotukea maksettiin asumismenoihin.
Vuonna 2025 Kelan maksoi perustoimeentulotukea 6,4 prosentille Suomessa asuvista. Kunnan väestömäärään suhteutettuna perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla, missä 11,9 prosenttia väestöstä sai perustoimeentulotukea. Pienin saajien osuus oli Luodossa, jossa perustoimeentulotukea sai prosentti kunnan väestöstä.
Vuonna 2025 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai yhteensä 256 900 kotitaloutta. Saajakotitalouksien määrä kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Yksittäisiä perustoimeentulotuen saajia oli yhteensä 365 000 henkilöä, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
20–24-vuotiaat miehet (22 100 saajaa) olivat vuonna 2025 perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä.
Kela maksoi perustoimeentulotukea vuonna 2025 yhteensä 1 001 miljoonaa euroa, kun myös etuuden palautukset otetaan huomioon. Maksettujen perustoimeentulotukien määrä kasvoi 21,4 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Yksittäiselle saajakotitaloudelle maksettiin vuoden 2025 aikana keskimäärin 574 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2025 maksetuista perustoimeentulotukimenoista suurin osuus kohdistui asumismenoihin. Asumismenoihin maksettiin yhteensä 460 miljoonaa euroa, mikä vastasi 45,9 prosenttia kaikista perustoimeentulotukimaksuista. Perustoimeentulotuen perusosaan kuuluvia menoja maksettiin 456 miljoonaa euroa eli 45,5 prosenttia kokonaismäärästä.
Lähes kolmannes saajakotitalouksista oli tulottomia
Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai yhteensä 77 400 vuoden aikana vähintään yhtenä kuukautena tulottomana ollutta kotitaloutta, mikä on 30 prosenttia kaikista saajakotitalouksista. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1–3, kun tukikuukausien lukumäärä on päätelty kotitalouden tilastovuoden viimeisen perustoimeentulotuen maksun perusteella.
Saajakotitalouksien määrään suhteutettuna eniten tulottomia perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa tulottomien osuus oli 34,1 prosenttia kaikista alueen saajakotitalouksista.
Tulottomilla saajakotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ollut mitään tuloja tai jotka saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia, kuten asumistukea.
Helmikuun 2026 alussa voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa ja aiempaa enemmän, jopa 50 prosentilla. Perusosan alentaminen kohdistuu ennen kaikkea juuri tulottomiin, sillä se liittyy ensisijaisten etuuksien puuttumiseen ja siihen, että tuen saaja ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin tai on saanut sieltä karenssin.
– Perusosa alennetaan aina yksittäiseltä saajalta, ei kotitaloudelta, mutta valtaosa tulottomista on yhden henkilön kotitalouksia. Perusosan alentamiseen liittyy myös harkintaa, sillä se ei saa vaarantaa henkilön ihmisarvoista elämää tai olla muuten kohtuutonta, sanoo tutkija Tuija Korpela.
Maaliskuusta 2026 voimaan tulee myös muita merkittäviä muutoksia laissa toimeentulotuesta. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden toimeentulotuen perusosaa leikataan 2–3 prosentilla ja kaikki 18 vuotta täyttäneiden ansiotulot (palkka- ja yrittäjätulot) huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Lakimuutosten kohdejoukoista voi lukea tarkemmin tutkimusblogista.
Yli 20 000 kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa
Kela voi hyväksyä perustoimeentulotuen asumismenoja vain kuntakohtaisiin enimmäisrajoihin saakka, ellei asiakkaalla ole laissa määriteltyä erityistä perustetta ylitykselle. Jos hakijan asumismenot ylittävät enimmäisrajan, Kela kehottaa asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden kuluessa.
Vuonna 2025 yhteensä 22 000 Manner-Suomen kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa myöntävien perustoimeentulotukipäätösten perusteella. Eniten ohjauksia tehtiin Helsingissä, jossa edullisemman asunnon etsimiseen ohjattiin 4 100 kotitaloutta. Vähiten ohjauksia tehtiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa vastaava määrä oli 200 kotitaloutta.
Ohjausten määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin Kela ohjasi 33 000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa.
Lisätietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija KorpelatutkijaKela
Puh:020 634 1945tuija.korpela@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLiitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Det nya BC-utlåtandet hjälper läkaren att göra upp ett utlåtande av hög kvalitet för FPA9.9.2026 08:59:46 EEST | Pressmeddelande
Det är viktigt att varje läkare som gör upp utlåtanden förstår vilka uppgifter FPA behöver så att patienternas rättigheter kan tillgodoses på ett jämlikt sätt och i rätt tid. Det nya BC-utlåtandet hjälper läkaren att göra upp ett bra utlåtande för FPA.
Uusi BC-lausunto tukee lääkäriä laadukkaan lausunnon laatimisessa Kelaa varten9.9.2026 08:59:46 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). IJokaisen lausuntoja laativan lääkärin on hyvä ymmärtää, mitä tietoja Kela tarvitsee, jotta potilaan oikeudet voivat toteutua yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti. Uusi BC-lausunto tukee lääkäriä hyvän lausunnon laatimisessa Kelaa varten.
Minskad användning av hemvårdsstöd bland utlandsfödda mammor9.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Användningen av stöd för hemvård av barn har minskat både bland mammor som är födda utomlands och mammor som är födda i Finland. Av de mammor som är födda utomlands lyfter en mindre andel hemvårdsstöd, men stödperioderna är i genomsnitt längre. Här finns betydande skillnader mellan mammor från olika ursprungsländer, men inkomstnivå och utbildning förklarar en del av skillnaderna.
Maahan muuttaneet äidit vähentäneet kotihoidon tuen käyttöä9.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Kotihoidon tuen käyttö on vähentynyt sekä ulkomailla että Suomessa syntyneillä äideillä. Ulkomailla syntyneistä äideistä pienempi osuus käyttää tukea, mutta tukijaksot ovat keskimäärin pidempiä. Lähtömaiden välillä on huomattavia eroja, mutta tulotaso ja koulutus selittävät osan eroista.
FPA:s livesändning för seniorer och deras närstående 7.10.2026: Förbered dig inför morgondagen – en fungerande vardag när du blir äldre8.9.2026 09:00:09 EEST | Pressmeddelande
Hur kan du förbereda dig inför framtiden och försäkra dig om att vardagen fungerar också om din funktionsförmåga försämras eller krafterna börjar tryta? Välkommen att följa FPA:s livesändning, där du får praktiska tips om hur du förbereder dig inför framtiden samt information om förmåner, tjänster och hur du sköter ärenden för en annan person.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme