Perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla – perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat
26.2.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat vuonna 2025 selvästi. Tukea sai 6,4 prosenttia Suomessa asuvista, ja kuntavertailussa saajien osuus oli suurin Vantaalla. Eniten perustoimeentulotukea maksettiin asumismenoihin.
Vuonna 2025 Kelan maksoi perustoimeentulotukea 6,4 prosentille Suomessa asuvista. Kunnan väestömäärään suhteutettuna perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla, missä 11,9 prosenttia väestöstä sai perustoimeentulotukea. Pienin saajien osuus oli Luodossa, jossa perustoimeentulotukea sai prosentti kunnan väestöstä.
Vuonna 2025 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai yhteensä 256 900 kotitaloutta. Saajakotitalouksien määrä kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Yksittäisiä perustoimeentulotuen saajia oli yhteensä 365 000 henkilöä, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
20–24-vuotiaat miehet (22 100 saajaa) olivat vuonna 2025 perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä.
Kela maksoi perustoimeentulotukea vuonna 2025 yhteensä 1 001 miljoonaa euroa, kun myös etuuden palautukset otetaan huomioon. Maksettujen perustoimeentulotukien määrä kasvoi 21,4 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Yksittäiselle saajakotitaloudelle maksettiin vuoden 2025 aikana keskimäärin 574 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2025 maksetuista perustoimeentulotukimenoista suurin osuus kohdistui asumismenoihin. Asumismenoihin maksettiin yhteensä 460 miljoonaa euroa, mikä vastasi 45,9 prosenttia kaikista perustoimeentulotukimaksuista. Perustoimeentulotuen perusosaan kuuluvia menoja maksettiin 456 miljoonaa euroa eli 45,5 prosenttia kokonaismäärästä.
Lähes kolmannes saajakotitalouksista oli tulottomia
Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai yhteensä 77 400 vuoden aikana vähintään yhtenä kuukautena tulottomana ollutta kotitaloutta, mikä on 30 prosenttia kaikista saajakotitalouksista. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1–3, kun tukikuukausien lukumäärä on päätelty kotitalouden tilastovuoden viimeisen perustoimeentulotuen maksun perusteella.
Saajakotitalouksien määrään suhteutettuna eniten tulottomia perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa tulottomien osuus oli 34,1 prosenttia kaikista alueen saajakotitalouksista.
Tulottomilla saajakotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ollut mitään tuloja tai jotka saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia, kuten asumistukea.
Helmikuun 2026 alussa voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa ja aiempaa enemmän, jopa 50 prosentilla. Perusosan alentaminen kohdistuu ennen kaikkea juuri tulottomiin, sillä se liittyy ensisijaisten etuuksien puuttumiseen ja siihen, että tuen saaja ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin tai on saanut sieltä karenssin.
– Perusosa alennetaan aina yksittäiseltä saajalta, ei kotitaloudelta, mutta valtaosa tulottomista on yhden henkilön kotitalouksia. Perusosan alentamiseen liittyy myös harkintaa, sillä se ei saa vaarantaa henkilön ihmisarvoista elämää tai olla muuten kohtuutonta, sanoo tutkija Tuija Korpela.
Maaliskuusta 2026 voimaan tulee myös muita merkittäviä muutoksia laissa toimeentulotuesta. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden toimeentulotuen perusosaa leikataan 2–3 prosentilla ja kaikki 18 vuotta täyttäneiden ansiotulot (palkka- ja yrittäjätulot) huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Lakimuutosten kohdejoukoista voi lukea tarkemmin tutkimusblogista.
Yli 20 000 kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa
Kela voi hyväksyä perustoimeentulotuen asumismenoja vain kuntakohtaisiin enimmäisrajoihin saakka, ellei asiakkaalla ole laissa määriteltyä erityistä perustetta ylitykselle. Jos hakijan asumismenot ylittävät enimmäisrajan, Kela kehottaa asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden kuluessa.
Vuonna 2025 yhteensä 22 000 Manner-Suomen kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa myöntävien perustoimeentulotukipäätösten perusteella. Eniten ohjauksia tehtiin Helsingissä, jossa edullisemman asunnon etsimiseen ohjattiin 4 100 kotitaloutta. Vähiten ohjauksia tehtiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa vastaava määrä oli 200 kotitaloutta.
Ohjausten määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin Kela ohjasi 33 000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa.
Lisätietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija KorpelatutkijaKela
Puh:020 634 1945tuija.korpela@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLiitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Korrigerat meddelande: Läkemedelsersättningarna ökade till närmare 2 miljarder euro 202525.2.2026 11:25:30 EET | Pressmeddelande
Meddelandet har korrigerats så att även höjningen av läkemedlens moms samt ändringar i skäliga partipriser noteras. Läkemedelsersättningarna som betalas av FPA fortsatte att öka 2025, då de sammanlagt uppgick till närmare 2 miljarder euro. Ökningen förklaras särskilt av att allt fler personer använder nya, dyra läkemedel, av utvidgningen av läkemedlens användningsändamål och av att nya läkemedel införs i ersättningssystemet samt år 2025 av höjningen av läkemedlens moms. Kostnadsökningen dämpas av priskonkurrensen mellan läkemedel, av att förmånligare biologiska läkemedel tas i bruk och av utbyte av biologiska läkemedel samt ändringar i skäliga partipriser.
Korjattu tiedote: Lääkekorvaukset kasvoivat lähes 2 miljardiin euroon vuonna 202525.2.2026 11:25:30 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Tiedotetta on korjattu siltä osin, että siinä huomioidaan myös lääkkeiden arvonlisäveron kasvu sekä muutokset kohtuullisissa tukkuhinnoissa. Kelan maksamat lääkekorvaukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2025, jolloin niitä maksettiin jo lähes 2 miljardia euroa. Kasvua selittävät erityisesti uusia, kalliita lääkkeitä käyttävien henkilöiden määrän kasvu, lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen ja uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään sekä vuoden 2025 osalta lääkkeiden alvin nosto. Kustannusten kasvua hillitsevät lääkkeiden hintakilpailu, edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönotto ja biologisten lääkkeiden lääkevaihto sekä muutokset kohtuullisissa tukkuhinnoissa.
Inkomstgränserna för ränteunderstöd höjs i mars – allt fler kan få understöd25.2.2026 08:58:22 EET | Pressmeddelande
Inkomstgränserna för ränteunderstöd höjs i början av mars. I och med ändringen kan allt fler som avslutat sina studier få ränteunderstöd. Antalet mottagare av understödet har varit på uppgång sedan 2023.
Korkoavustuksen tulorajat nousevat maaliskuussa – yhä useampi voi saada avustusta25.2.2026 08:58:22 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Korkoavustuksen tulorajoja korotetaan maaliskuun alussa. Muutoksen myötä yhä useammalla opintonsa päättäneellä voi olla mahdollisuus saada korkoavustusta. Avustuksen saajien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2023 alkaen.
Income limits for interest assistance to be raised in March25.2.2026 08:58:22 EET | Press release
The income limits for assistance with student loan interest will be raised as of the beginning of March. This means that more people who have ended their studies may be able to get interest assistance. The number of recipients of interest assistance has been rising since 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme