Alkutuotanto kehittyy Itä-Suomessa – investoinnit ja nuorten kiinnostus kasvussa
26.2.2026 11:26:32 EET | Itä-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Itä-Suomessa maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien kysyntä oli hyvällä tasolla vuonna 2025. Alueella tehtävät investoinnit kertovat sekä maatilojen kehittämishalusta että luottamuksesta kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuuteen, yhä useampi nuori tarttuu tilaisuutensa ryhtyä maatalousyrittäjäksi.
Vuonna 2025 maatalouden investointitukia on haettu vilkkaasti Itä-Suomen alueella. Maatalouden investointitukipäätöksiä on tehty vuonna 2025 yhteensä 366 kpl ja avustusta on myönnetty yhteensä 17,3 miljoonaa euroa.
Nuorten viljelijöiden aloitustukia haettu enemmän kuin aikoihin
Itä-Suomessa nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä on ollut vuositasolla noin 30 kpl. Vuonna 2025 nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin ennätykselliset 54 kpl ja yhteensä 2,1 miljoonaa euroa.
Kaikkien kolmen maakunnan alueella nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä oli ennätyssuuri meneillään olevalle ohjelmakaudelle. Vuonna 2024 myönnettiin 32 nuoren viljelijän aloitustukea Itä-Suomeen.
– Olemme erittäin iloisia, että nuoret ovat lähteneet jatkamaan tilanpitoa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Suurin osa nuoren viljelijän aloitustuista on haettu edelleen maidontuotannossa jatkavilla tiloilta, kertoo maaseutuasiantuntija Mikko Ukkonen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Aloitustuen tavoitteena on turvata sukupolvenvaihdokset ja maataloustuotannon jatkuvuus. On tärkeää, että nuoret hakevat aloitustukia, sillä maatalouden sukupolvenvaihdokset varmistavat tuotannon jatkumisen ja osaamisen siirtymisen.
Maatalouden investoinnit hyvällä tasolla
Maatalouden investointitukia haettiin vuonna 2025 Itä-Suomessa reilusti. Myönnetyn avustuksen määrä on noin 3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024.
Etelä-Savossa maatalouden investointitukien hakemus- ja euromäärät olivat suurimmat koko 2000-luvulla. Vuonna 2025 maakunnassa myönnettiin investointitukea 89 hankkeeseen 4,1 miljoonaa euroa ja 1,9 miljoonaa euroa korkotukilainaa. Kappalemääräisesti suurin määrä investointeja tehtiin ympäristön tilaa edistäviin rakentamis- ja laiteinvestointeihin, 21 kappaletta. Investoinnit energiantuotantoon ovat vähentyneet selvästi aiemmista vuosista, ja niitä tehtiin enää 4 kappaletta.
Pohjois-Savossa vuosi 2025 on näyttäytynyt edeltävää hakemusmäärältään ennätyksellistä vuotta maltillisempana, investointitukea myönnettiin 193 hankkeeseen 8,52 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 6,8 miljoonaa euroa. Uusia lypsykarjanavetoita rahoitettiin vuonna 2025 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä näkyy myönnetyn avustuksen määrässä. Biokaasun tuotanto on käynnistymässä Ylä-Savossa ja tähän liittyviä lietelantalainvestointeja rahoitettiin viime vuonna 15 kpl.
– Rahoitukseen liittyvät haasteet ovat rajoittaneet isompien investointien käynnistymistä, mutta vuodesta 2026 näyttää tulevan ennätysmäinen maatalouden investointien osalta Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa, toteaa rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo.
Pohjois-Karjalassa investointitukea myönnettiin 4,64 miljoonaa euroa 84 kohteeseen. Näihin kohdistui korkotukilainaa 3,87 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten tehtiin salaojainvestointeja (14), varastoinvestointeja (13) ja lypsykarjatalouden investointeja (12).
Alkuvuodesta 2026 investointitukihakemuksien määrä on ennätyksellinen
Vuoden 2026 ensimmäisellä tukijaksolla Itä-Suomen elinvoimakeskukseen tuli hakemuksia vireille maatalouden investointeihin 156 kpl ja haettua avustusta 12,1 miljoonaa euroa. Samalla hakujaksolla nuoren viljelijän aloitustukea haettiin 13 kpl.
Kuluvana vuonna varat tulevat olemaan vähissä muun muassa ohjelmakaudelle suunniteltujen vuosibudjettien ja suuren kysynnän myötä. Niukasti tukea on jaossa erityisesti maatilan energiainvestoinneissa sekä ympäristön tilan ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Myös rakentamisen eli kilpailukykyinvestointien osalta loppuvuonna varoja voi olla vähän jaossa, koska niitä on haettu ennätysvilkkaasti alkuvuonna 2026.
Itä-Suomi yksi Suomen tärkeimmistä ruokatuotannon kivijaloista
Itä-Suomen elinvoimakeskus on maatalousmaan koon perusteella toiseksi suurin elinvoimakeskus. Maa‑ ja elintarviketuotannon volyymit ovat Itä-Suomessa suuria ja Luonnonvarakeskuksen maakuntakohtaiset vertailut osoittavat, että monien keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuus nojaa vahvasti Itä-Suomeen. Elinvoimakeskuksen toimialueelta löytyy eniten luomupinta-alaa Suomessa, ja naudanlihan sekä maidon tuotantomäärät ovat myös valtakunnan kärkeä.
Valtion aluehallinto uudistui 2026. Maatalouden investointitukia ja nuoren viljelijän aloitustukia myöntää nykyään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Maatalouden investointituki ja nuoren viljelijän aloitustuki ovat EU:n osarahoittamia tukia. Niiden avulla pyritään helpottamaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja turvaamaan maataloustuotannon jatkuvuutta. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Itä-Suomen elinvoimakeskus
Pohjois-Savo, rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo, juha.ikaheimo@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 026 010
Etelä-Savo, maaseutuasiantuntija Mikko Ukkonen, mikko.ukkonen@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 024 100
Pohjois-Karjala, yritysasiantuntija Mauri Räsänen, mauri.rasanen@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 026 100
Pohjois-Karjala, yritysasiantuntija Tapio Leinonen, tapio.leinonen@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 026 073
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Itä-Suomen elinvoimakeskus palvelee Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan asukkaita, yrityksiä ja organisaatioita monipuolisissa alueen elinvoimaa edistävissä tehtävissä, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksella on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Virasto hoitaa maaseutuun, kalatalouteen, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itä-Suomen elinvoimakeskus
Itä-Suomi vei Brysseliin viestin: luontopositiivinen talous rakentaa kilpailukykyä, resilienssiä ja turvallisuutta5.6.2026 09:54:35 EEST | Tiedote
EU Green Week on Euroopan komission järjestämä ympäristöalan konferenssi, jonka vuoden 2026 teemana oli luonnon merkitys taloudelle. Itä-Suomen toimijat järjestivät Brysselissä partneritapahtuman, jossa tarkasteltiin luontopositiivisen talouden, vihreän siirtymän ja kokonaisturvallisuuden yhteyksiä aluekehityksessä sekä rakennettiin eurooppalaista yhteistyötä.
Kesän 2026 päällystystyöt jatkuvat Itä-Suomessa4.6.2026 07:58:30 EEST | Tiedote
Toukokuussa alkaneet kesän 2026 päällystystyöt ovat edenneet hyvin ja ensimmäiset kohteet ovat jo valmistuneet. Sideaineena käytettävän bitumin korkeasta hinnasta huolimatta päällystysohjelman mukaiset kohteet saadaan toteutettua.
Pk-yritysten merkittäviä investointeja koskeva haku on käynnissä 29.5.–31.8.20261.6.2026 13:23:56 EEST | Tiedote
Elinvoimakeskukset ovat avanneet uuden valtakunnallisen rahoitushaun, jossa tuetaan pk-yritysten merkittäviä, vähintään 10 miljoonan euron investointeja. Haun tavoitteena on vauhdittaa pk-yritysten merkittäviä kasvuun, erityisesti vientiin tähtääviä, investointeja koko maassa.
Itä-Suomen työlupalinjaukset ulkomaalaisen työvoiman käytöstä on päivitetty1.6.2026 11:24:02 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus päivitti maakuntakohtaiset työlupalinjaukset. Työlupalinjausten tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa ottaen huomioon kunkin maakunnan työmarkkinoiden erityispiirteet. Elinvoimakeskuksen laatimat työlupalinjaukset määrittävät ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa. Päivitetyt linjaukset ovat voimassa 1.6. - 30.11.2026.
Liikenneturvallisuuspalkintoja Leppävirralle27.5.2026 09:15:09 EEST | Tiedote
Leppävirran kunnan varhaiskasvatusjohtaja Tiina Puranen ja Leppävirran Leppäkertun koulun rehtori Ari-Pekka Isoniemi palkitaan pitkäjänteisestä, kasvatuksellisesta liikenneturvallisuuden eteen tekemästään työstä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme