Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut
27.2.2026 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.

Tammikuussa 2026 nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,84 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 3,20 %. Huhtikuusta 2025 lähtien keskikoron kehitys on ollut melko tasaista ja vaihdellut 2,73 prosentista 2,85 prosenttiin. Suomessa euriborkorkojen kehitys vaikuttaa asuntolainoista maksettaviin korkoihin. Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa.
Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 59 % sidottiin vuoden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuus oli 73 %. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 19 % sidottiin 3 kuukauden euriborkorkoon ja 16 % 6 kuukauden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuudet olivat 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 % ja 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 9 %.
Tammikuussa 2026 lyhempiin euriborkorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorot olivat alemmat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen, kun vielä vuosi sitten vastaavana aikana niiden korot olivat hieman korkeammat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko. Vuoden 2026 tammikuussa 3 kuukauden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,53 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottujen 2,73 % ja vuoden euriborkoon sidottujen 2,90 %.
Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja. Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Tammikuun 2026 lopussa asuntolainakannasta vuoden euriborkorkoon sidottuja asuntolainoja oli 68 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 12 % ja 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 %1.
Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskikorko oli 2,77 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,49 %. Viimeisten kuukausien aikana myös asuntolainakannan keskikoron lasku on kuitenkin lähes pysähtynyt. Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskimarginaali (pl. korkosuojatut asuntolainat) oli 0,65 % ja uusien asuntolainojen 0,52 %2.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2026 uusia asuntolainoja 883 milj. euron edestä, mikä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 23 % vähemmän kuin keskimäärin tammikuussa vuosina 2003–2025. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 96 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski hieman joulukuusta ja oli 2,84 % tammikuussa 2026. Asuntolainakanta oli tammikuun lopussa 105,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos +0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja tammikuussa 1,7 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 418 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli tammikuussa 3,77 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 108,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2026 lopussa 116,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,79 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 70,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 16,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 2,16 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 27.3.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
---
1 Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta.
2 Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Lainamäärällä painotettu keskimarginaali.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Invitation to the media: 11th Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics, 3-4 June29.5.2026 15:07:28 EEST | Kutsu
Dear journalist, You are invited to participate in the 11th Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics on 3-4 June 2026 online or at the Bank of Finland auditorium (Rauhankatu 19, Helsinki). The conference will be held in a hybrid format, allowing virtual participation. The morning session of 3 June will include a keynote speech from the Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. Kindly find the full programme on our website. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 2 June 2026 at 12:00 by using the link below: Register here
Kutsu medialle: Suomen Pankin järjestämä Maksufoorumi 27.5.202621.5.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tilaisuuden teemat ovat maksamisen ekosysteemin muutos ja maksupetosten torjunta.
Kraftfull finansiell reglering nödvändig för att skydda mot kriser20.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt, fastän internationella konflikter tidvis har skakat finansmarknaden och de stigande marknadsräntorna har fått bostadshandeln att bromsa in. Kraftfulla regler för banker skyddar mot finanskriser och stöder hållbar ekonomisk tillväxt. Man bör inte ge avkall på de finländska bankernas och låntagarnas slagkraftighet. En djupare europeisk kapitalmarknad skulle ge fart åt tillväxten och förstärka Europas strategiska autonomi.
Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä20.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
Strong financial regulation needed for shielding against crises20.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable, although financial markets have been shaken at times by international conflicts and the housing market has slowed due to the rise in market interest rates. Strong banking regulation provides protection against financial crises and underpins sustainable economic growth. The resilience of Finnish banks and borrowers should not be compromised. Deeper European capital markets would boost growth and strengthen Europe’s strategic autonomy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme