Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut
27.2.2026 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.

Tammikuussa 2026 nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,84 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 3,20 %. Huhtikuusta 2025 lähtien keskikoron kehitys on ollut melko tasaista ja vaihdellut 2,73 prosentista 2,85 prosenttiin. Suomessa euriborkorkojen kehitys vaikuttaa asuntolainoista maksettaviin korkoihin. Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa.
Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 59 % sidottiin vuoden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuus oli 73 %. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 19 % sidottiin 3 kuukauden euriborkorkoon ja 16 % 6 kuukauden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuudet olivat 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 % ja 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 9 %.
Tammikuussa 2026 lyhempiin euriborkorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorot olivat alemmat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen, kun vielä vuosi sitten vastaavana aikana niiden korot olivat hieman korkeammat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko. Vuoden 2026 tammikuussa 3 kuukauden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,53 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottujen 2,73 % ja vuoden euriborkoon sidottujen 2,90 %.
Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja. Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Tammikuun 2026 lopussa asuntolainakannasta vuoden euriborkorkoon sidottuja asuntolainoja oli 68 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 12 % ja 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 %1.
Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskikorko oli 2,77 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,49 %. Viimeisten kuukausien aikana myös asuntolainakannan keskikoron lasku on kuitenkin lähes pysähtynyt. Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskimarginaali (pl. korkosuojatut asuntolainat) oli 0,65 % ja uusien asuntolainojen 0,52 %2.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2026 uusia asuntolainoja 883 milj. euron edestä, mikä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 23 % vähemmän kuin keskimäärin tammikuussa vuosina 2003–2025. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 96 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski hieman joulukuusta ja oli 2,84 % tammikuussa 2026. Asuntolainakanta oli tammikuun lopussa 105,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos +0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja tammikuussa 1,7 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 418 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli tammikuussa 3,77 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 108,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2026 lopussa 116,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,79 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 70,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 16,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 2,16 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 27.3.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
---
1 Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta.
2 Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Lainamäärällä painotettu keskimarginaali.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Middle East war is slowing euro area growth and driving up inflation – Adverse impact on Finland’s economy moderated by energy transition14.4.2026 11:00:00 EEST | Press release
Europe’s economic performance is being dominated by geopolitics. War in the Middle East and its spillover effects are slowing growth in the euro area economy and driving up inflation. The damage to energy production infrastructure is already so great that rectifying this will continue long after the most acute phase of the war is over.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 14.4. rahapolitiikasta sekä kansainvälisen talouden teemoista8.4.2026 12:28:47 EEST | Kutsu
Millainen vaikutus jännitteisellä geopolitiikalla on euroalueen talouskehitykseen ja mitkä ovat rahapolitiikan haasteet epävarmassa maailmantilanteessa? Miten kallistunut energia vaikuttaa talouden näkymiin ja kilpailukykyyn? Miten kriisi on vaikuttanut euroalueen kotitalouksien säästämiseen? Suojaako vihreän siirtymän edistyminen Suomea energiahintojen nousulta?
Finlands Bank avslutade datainsamlingen om gräsrotsfinansiering och person-till-person-lån7.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks direktion beslutade att avsluta datainsamlingen om gräsrotsfinansiering och person-till-person-lån. Verksamheten av företag som är registrerade i Finland och som förmedlar gräsrotsfinansiering har krympt och blivit marginell.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme