STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä
3.3.2026 06:30:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Yksityisen sektorin palkansaajan ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välinen ero on edelleen huomattava. STTK:n tekemän vertailun mukaan palkansaajalta kuluu 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhden päivän aikana.
Vertailussa on käytetty Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoja. Johtajien palkat perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin.
STTK on laskenut useita vuosia niin sanotun Fat Cat Day’n. Viime vuonna palkansaajalta kului toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseen 46 ja sitä edeltävänä vuonna 42 päivää. Laskennassa huomioidaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien varsinaiset palkat, erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
─ Ennen kaikkea pitkän aikavälin kehitys huolestuttaa. Pörssiyhtiöiden johdon – ja ylipäänsä huipputuloisten – tulokehitys on pysyvästi erkaantunut palkansaajan ansioista, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö muistuttaa.
Huipputuloisten erkaantunut talous huolestuttaa
Johdon ja palkansaajien ansioiden välinen ero on pysynyt vakaana. Uusimmassa laskelmassa ero on pienempi kuin edeltävänä vuonna, mutta samalla tasolla kuin sitä edeltävänä vuonna. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna johdon ansiot vaihtelevat muun muassa johtajavaihdosten ja palkitsemisjärjestelmien vaikutuksesta.
– Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia. Herää väistämättä kysymys, millä tavalla yhteiskunnan hyväosaisimmat pystyvät asettumaan tavallisen palkansaajan asemaan, Sirviö pohtii.
Laskelma tuo esiin myös sukupuolten välisen epätasapainon. Alle kymmenen prosenttia vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli naisia. Heidän palkkauksensa asettui lähelle mediaania, eivätkä he yltäneet tulokärkeen.
Eriarvoisuus otettava tarkasteluun
Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä. Se näkyy muun muassa kasvaneina varallisuuseroina ja eroina eri taustoista tulevien ihmisten elinajanodotteissa.
– Valitettavasti nykyinen hallitus on toimillaan vahvistanut Suomen eriarvoisuuskehitystä ja elinpiirien eriytymistä. Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, Sirviö toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tom-Henrik Sirviöekonomisti
Puh:040 684 2251tom-henrik.sirvio@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme