Siitepölykausi on alkanut Suomessa
2.3.2026 17:14:52 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Suomen eteläosiin on viikonlopun aikana kulkeutunut lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta. Maan etelä- ja keskiosiin on odotettavissa lisää lepän ja pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeumia lähipäivien aikana.
Suomeen kulkeutuneet siitepölymäärät ovat toistaiseksi hyvin pieniä. Kevät on Keski-Euroopassa huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa, ja esimerkiksi Tanskassa lepän ja pähkinäpensaan siitepölyn pitoisuudet ilmassa ovat jo nousseet runsaiksi.
Suomessa kukinnan odotetaan alkavan maan etelä- ja lounaisosissa noin kahden viikon sisällä. Leppää esiintyy lähes koko maassa, kun taas pähkinäpensasta tavataan lähinnä maan etelä- ja lounaisosissa. Molempien siitepöly on allergeenista, ja ristiallergia koivun siitepölyn kanssa on yleistä. Noin viidesosa väestöstä on siitepölylle allergista.
Kaukokulkeumien yleistymisen myötä Turun yliopisto on tänään aloittanut säännöllisen siitepölytiedotuksen. Tilannetieto ja ennuste päivitetään kolmesti viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin www.norkko.fi -sivustolle.
– Säännöllinen tiedotus alkaa tänä vuonna suhteellisen myöhään, sillä pakkasjakso ja pohjoissuuntaiset ilmavirtaukset ovat viivästyttäneet paikallisen kukinnan alkua ja suojanneet siitepölyn kaukokulkeumilta. Viime vuonna aloitimme tiedotuksen jo helmikuun alussa, kertoo Turun yliopiston siitepölytiedotuksen esihenkilö Annika Saarto.
Pähkinäpensaan ja lepän jälkeen on kukintavuorossa koivu. Sen siitepölykausi alkaa Suomessa tyypillisesti noin huhtikuun puolivälissä, kun siitepölyä kantautuu tänne Keski-Euroopasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika SaartoTurun yliopisto, siitepölytiedotus
Puh:050 344 5531annika.saarto@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.
Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande
Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.
Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote
Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.
Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Väitös: ”ultra-prosessoitu” ei kerro koko kuvaa kasvipohjaisista elintarvikkeista – biokemiallisella koostumuksella on merkitystä28.5.2026 10:15:52 EEST | Tiedote
Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme