Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi—joulukuu 2025

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Ellei toisin mainita, vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2025 tilinpäätökseen.

• Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkea. Suomen sähkön kulutus vuonna 2025 kasvoi 1,9 prosenttia ja oli 84,6 (83,1) terawattituntia. Suomessa kulutettu sähkö oli puhdasta, jota kuvaava päästökerroin oli 26 (33) gCO₂/kWh.
• Vuoden 2025 liikevaihto laski 1 118,5 (1 269,3) miljoonaan euroon, mikä johtui alentuneesta tasesähkön hinnasta.
• Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 1 023,8 (1 163,8) miljoonaa euroa. Yhtiön keskeiset toiminnan kulut, pois lukien tasesähkön ja reservikapasiteetin hankintakulut, kasvoivat sähköjärjestelmän laajenemisen seurauksena.
• Kauden tulos oli 179,0 (149,2) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana. Yhtiö käytti kertyneitä pullonkaulatuloja 223,2 (431,1) miljoonaa euroa kattamaan liiketoiminnan kustannuksia mukaan lukien sähkön siirto-oikeustuotteiden ja sähkönsiirron rajakapasiteetin kustannuksia.
• Yhtiön bruttoinvestoinnit olivat 485,1 (520,9) miljoonaa euroa. Yhtiö käytti kertyneitä pullonkaulatuloja investointeihin 170,4 (30,4) miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuosien 2026–2029 bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, josta oli sidottu 604,1 miljoonaa euroa. Suomen sähköjärjestelmään liitettiin uusiutuvaa sähkön tuotantokapasiteettia 1 509 (1 600) MW.
  
  

Avainluvut		1-12/25	1-12/24	muutos %
Liikevaihto	M€	1 118,5	1 269,3	-11,9
Liiketulos*	M€	246,6	238,9	3,2
Tulos ennen veroja*	M€	225,5	227,4	-0,9
Kauden tulos	M€	179,0	149,2	20,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	M€	451,1	190,9	136,3
Kertyneet pullonkaulatulot	M€	349,3	327,5	6,7
Investoinnit, brutto	M€	485,1	520,9	-6,9
Korollinen nettovelka	M€	1 207,8	1 021,7	18,2
Käyttökate	M€	386,2	329,3	17,3
Henkilöstö keskimäärin		622	588	5,8
Käyttövarmuus	%	99,99995	99,99950	0,0
Sähkön kulutus Suomessa	TWh	84,6	83,1	1,9
Tapaturmataajuus (LTIF)		2,9	4,8	-39,6
Päästökerroin, Suomessa kulutettu sähkö	gCO2/kWh	26	33	-22,4
Kantaverkkoon liitetty uusiutuva tuotanto	MW	1 509	1 600	-5,7
* Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta

Toimitusjohtajan katsaus: Kilpailukykyinen sähköjärjestelmä kasvua mahdollistamassa

”Suomen sähköjärjestelmä oli vuonna 2025 yksi Euroopan kilpailukykyisimpiä ja Fingrid onnistui erinomaisesti keskeisten tehtäviensä toteuttamisessa. Sähkö Suomessa oli Euroopan edullisinta, kantaverkon siirtovarmuus oli ennätystasolla (99,99995 %) ja investointiohjelma eteni jopa suunniteltua nopeammin, kun Huittinen-Forssa-voimajohto ja Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välinen Aurora Line -rajajohto otettiin käyttöön etuajassa - jälkimmäinen jopa puolitoista kuukautta ennen suunniteltua aikataulua.

Kiinnostus kantaverkkoliityntään jatkoi kasvuaan. Erityisesti kulutuksen osalta liityntäkyselyiden kasvu on ollut nopeaa ja niiden kumulatiivinen määrä on kohonnut yli 100 gigawattiin, josta yli puolet liittyy datakeskushankkeisiin. Liityntäkyselyiden suuri määrä kertoo Suomen hyvästä kilpailukyvystä vihreän siirtymän investoinneissa.

Vuoden 2025 alkupuolella Fingrid kertoi rajoituksista uuden, teollisen mittaluokan sähkönkulutuksen ja sähkövarastojen liittämisestä Etelä-Suomessa. Taustalla oli sähkön kulutuksen huomattavasti ennakoitua nopeampi kasvu, kun samaan aikaan alueellista säätökykyistä sähköntuotantoa oli poistunut käytöstä ja sähköntuonti Venäjältä oli loppunut.

Kulutuksen liittäminen Etelä-Suomessa ja uuden tuotannon liittäminen Länsi-Suomessa alkavat helpottua 2027–2028, kun kantaverkkoa vahvistavat keskeiset investoinnit kuten Lakeuslinja valmistuvat. Jylkästä Keski-Suomen Toivilan kautta Hikiälle suunnitellun Lakeuslinjan etenemisen riskiksi ovat kuitenkin nousseet luvitukseen liittyvät asiat, jotka uhkaavat myöhästyttää yleisen edun kannalta tärkeän voimajohdon rakentamista.

Fingridin mittavat investoinnit etenivät hyvin aikataulussa tai jopa aikataulua edellä. Vuosikymmenen merkittävin investointi, Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välinen Aurora Line -rajajohto valmistui ja otettiin käyttöön marraskuussa puolitoista kuukautta etuajassa. Rajajohdon vaikutus sähkömarkkinoihin on näkynyt jo lyhyen käyttöajan aikana. Kasvanut siirtokapasiteetti Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä on tasoittanut hintaeroja ja sähkön hinnan volatiilisuutta. Sähköjärjestelmän vakautta parantava Jylkän synkronikompensaattori valmistui loppuvuodesta.

Kantaverkon pitkäjänteinen ja nousujohteinen kehittäminen jatkuu. Fingrid julkaisi syksyllä kantaverkon 10-vuotisen kehittämissuunnitelman. Vuoteen 2035 asti katsottaessa investointien kokonaissumma kohoaa yhtiön arvion mukaan 5,2 miljardiin euroon. Investoinneilla vahvistetaan Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä ja rajasiirtoyhteyksiä sekä mahdollistetaan uusien asiakashankkeiden liittäminen kantaverkkoon.

Fingridin kolme uutta rajasiirtoyhteyshanketta – Aurora Line 2, EstLink 3 ja Fenno-Skan 3 – on nostettu Euroopan unionin yhteisen ja keskinäisen edun hankkeisiin. Luetteloon pääsy osoittaa, että hankkeet ovat keskeisiä Euroopan energiapoliittisten ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. 

Sähköjärjestelmän vaihtelevuuden kasvu sääriippuvan tuotannon lisääntymisen myötä on tehnyt tarpeelliseksi sähkömarkkinoiden ja sen alla toimivan fyysisen sähköjärjestelmän yhteispelin kehittämisen. Niinpä säätösähkömarkkinat siirrettiin maaliskuussa ja sähkömarkkinoiden isoin siivu eli vuorokausimarkkinat lokakuun alussa 15 minuutin markkina-aikajaksoon. Teknisesti muutokset onnistuivat hyvin, mutta vaativat kaikilta markkinaosapuolilta uuteen sopeutumista. Reservimarkkinoiden ja niiden likviditeetin hyvä kehittyminen on vaikuttanut edullisesti myös reservihintoihin.

Geopoliittisen turvallisuusympäristön merkittävä heikkeneminen on nostanut jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen teemat korkealle Fingridin agendalla. Vuoden 2024 joulupäivänä vaurioituneen Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -kaapelin korjaaminen valmistui juhannuksen alla. Kaapelin korjaus oli huomattava kuluerä Fingridille. Fingrid on jatkanut varautumisen ja sähkön kantaverkkoinfrastruktuurin resilienssin kehittämistä yhdessä energia-alan sidosryhmätoimijoiden kanssa.

Fingridin taloudellinen tulos katsauskaudella oli odotusten mukainen. Vuoden 2025 liikevaihto oli 1 118,5 (1 269,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisvuotta matalamman tasesähkön hinnan vuoksi. Tulos oli 179,0 (149,2) miljoonaa euroa ja katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 485,1 (520,9) miljoonaa euroa vuonna 2025. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi edelleen vahvana.”

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat neljännellä kvartaalilla

• Fingrid ilmoitti lokakuussa 2025 kasvattavansa kantaverkon investointisuunnitelmaa. Vuoteen 2035 asti katsottaessa investointien kokonaissumma kohoaa yhtiön arvion mukaan 5,2 miljardiin euroon. Investoinnit kantaverkkoon mahdollistavat uusia asiakasliityntöjä ja sähköjärjestelmän kasvun sekä parantavat koko sähköjärjestelmän käyttövarmuutta ja sähkömarkkinoiden toimintaa.
• Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otettiin käyttöön marraskuussa 2025. Sähkönsiirtoyhteydet maiden välillä vahvistuvat noin 700 megawattia. Aurora Line tasoittaa sähkön hintavaihtelua, parantaa sähkön riittävyyttä ja vahvistaa sähköjärjestelmän häiriönsietokykyä.
• Euroopan sähkömarkkinat siirtyivät kokonaisuudessaan 15 minuutin kaupankäyntijaksoihin, kun vuorokausimarkkinoilla otettiin käyttöön varttihinnoittelu syys–lokakuun 2025 vaihteessa. Uudistus on merkittävä askel markkinoiden kehityksessä, sillä lyhyemmät jaksot mahdollistavat nopeamman reagoinnin tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin, mikä on erityisen tärkeää sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä. Uudistus parantaa myös hinnanmuodostuksen tarkkuutta ja joustavuutta sekä vahvistaa sähköjärjestelmän tasapainoa.
• Vaihtelut sähköjärjestelmän reservien hankintakustannuksissa ohjasivat Fingridiä tarkistamaan tasepalvelumaksuja vuoden 2025 aikana. Lisäksi Fingrid jätti perimättä tasevastaavien tuotannon ja kulutuksen volyymimaksut joulukuulta 2025.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi Net Promoter Score (NPS) oli syksyllä 2025 toteutetussa kyselyssä +48 (+60). Tulos laski viime vuoden korkeasta tasosta, mutta säilyi edelleen hyvällä tasolla.
• Fingrid on sitoutunut vähentämään kantaverkon rakentamisen, kunnossapidon ja käytön aiheuttamia kielteisiä ilmastovaikutuksia. Vuonna 2025 Fingrid sai kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteilleen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisen hyväksynnän. Keskeiset päästövähennystoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat fossiilivapaalla sähköllä tuotettujen alumiinijohtimien hankinta ja selvitettävänä oleva uusiutuvaan polttoöljyyn siirtyminen varavoiman tuotannossa. Yhtiön ilmastotavoitteista, ilmastohyödyistä ja kasvihuonekaasupäästöistä sekä ympäristövastuullisista toimintatavoista kokonaisuudessaan kerrotaan kestävyysraportissa.
• Fitch Ratings laski yhdellä pykälällä Fingrid Oyj:n luottoluokitusta tasolle 'A', ja vakuudettoman seniorivelan luokitusta tasolle A+; näkymät vakaat.
  
  

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston 30.11.2023 antamasta tasevastaavien ehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koski pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen kokonaisuudessaan 17.10.2025 antamassaan ratkaisussa ja pysytti Energiaviraston päätöksen voimassa. Voimaan jäänyt Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia aiemmin voimassa olleisiin vakuusehtoihin ja eriytti Suomen vakuusmallin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Päätöksen seurauksena tasevastaavilta vaadittavia vakuuksia alennettiin merkittävästi. Fingrid ei valittanut markkinaoikeuden päätöksestä.

Fingrid haki 29.1.2024 markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista valvontamenetelmistä kuudennelle, 1.1.2024–31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028–31.12.2031, valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.11.2025 antamassaan ratkaisussa. Fingrid jätti 23.12.2025 valituksen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä nykyiset valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kehittää kantaverkkoa, toteuttaa heikentyneen turvallisuustilanteen edellyttämiä varautumistoimenpiteitä sekä turvata sähkömarkkinalain mukainen kohtuullinen tuotto nopeasti muuttuvassa energiajärjestelmässä. Fingridin arvion mukaan Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät ovat merkittävä heikennys vuoden 2023 lopussa päättyneisiin valvontamenetelmiin.

Markkinaoikeus antoi 12.9.2025 päätöksensä Fingridin ja Teollisuuden Voima Oyj:n tekemiin valituksiin Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Markkinaoikeus ratkaisi asian pääosin Fingridin valituksen mukaisesti. Markkinaoikeus totesi, ettei Fingridin itse ole tarvinnut toteuttaa kaikkia Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan luomisen ja ylläpidon kannalta välttämättömiä toimia ja, Fingridin kannan mukaisesti, että järjestelmäsuojasta voitiin sopia erikseen. Markkinaoikeuden mukaan Fingridillä on ollut oikeus asettaa sähköjärjestelmän suojaamiseen liittyviä ehtoja ja vaatimuksia kantaverkkoon liittymiselle siten, ettei sen ole itse tullut viime kädessä vastata ehtojen ja vaatimusten täyttymisestä omilla toimillaan tai niiden kustannuksista. Markkinaoikeus katsoi lisäksi, ettei Fingrid ollut rikkonut sähkömarkkinalain mukaista kehittämis-, liittämis- tai siirtovelvollisuutta. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin, että Fingridin olisi tullut vahvistuttaa järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteet Energiavirastossa. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.10.2025 , sillä yhtiön kannan mukaan Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan toteuttamis- ja ylläpitovastuu kustannuksineen eivät kuulu miltään osin Fingridin järjestelmävastuuseen, eikä järjestelmäsuojan ehtoja tai maksujen määräytymisperusteita tarvitse saattaa Energiaviraston hyväksyttäväksi.

Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Fingrid ja TVO valittivat päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi Energiaviraston päätöksen ja palautti Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksuperusteiden käsittelyn Energiavirastolle 7.11.2025 antamassaan päätöksessä.  Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 10.12.2025

Arvio tulevasta kehityksestä

Fingrid-konsernin tilikauden 2026 liiketuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, odotetaan kasvavan selvästi vuoden 2025 tasolta. Sähköjärjestelmä laajenee, monimutkaistuu ja sähkön siirtotarpeet kasvavat, minkä vuoksi yhtiön toiminnan kulujen kehitykseen liittyvä epävarmuus säilyy vuonna 2026. Yhtiön rahoituksellisen aseman odotetaan säilyvän vakaana.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Fingrid on valittanut 2.1.2026 markkinaoikeuteen Energiaviraston tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Suomen tarjousalueella ei ole riittävästi pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia. Päätöksessään virasto velvoitti Fingridin toimittamaan ehdotuksen tarvittavista järjestelyistä hyväksyttäväksi virastolle viimeistään 1.6.2026. Viraston päätös suojausmahdollisuuksien riittämättömyydestä perustui vain sähkön johdannaispörsseissä viime vuosina käytyyn kauppaan eikä siinä otettu huomioon sähkön johdannaispörssin ulkopuolella käytyä kauppaa. Fingrid on pyytänyt viraston tekemän päätöksen kumoamista ja palauttamaan asian virastolle uutta käsittelyä varten. Fingrid on lisäksi pyytänyt päätökselle täytäntöönpanokieltoa, kunnes tehtyyn päätökseen liittyvä valitusasia saa lainvoiman. Markkinaoikeus hylkäsi 23.2.2026 Fingridin vaatimuksen Energiaviraston päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid valitti Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023. Maaoikeus hylkäsi 15.1.2026 antamassaan päätöksessä sekä Fingridin että maanomistajien valitukset, eikä muuttanut lunastustoimikunnan päätöksiä miltään osin.

5.2.2026 tiedotettiin muutoksesta Fingrid Oyj:n omistusrakenteessa. Valtion omistusosuus nousee Fingridin omistusrakenteen muutoksiin liittyvien järjestelyjen seurauksena 59,5 prosenttiin ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:n osuus tulee olemaan 14,2 prosenttia. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myy noin 20 prosentin omistuksensa yhtiössä.

Helsingissä 3.3.2026
Fingrid Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja
+358 30 395 5235

Jussi Pohjanpalo, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5176