Koulutustason nosto on Suomen tärkein sukupolviteko

Koulutustason nosto on yksi työeläkevakuuttajien tavoitteista, joilla voidaan kasvattaa työeläkkeidenkin maksamisen pohjana olevaa palkkasummaa. Tavoitteet ovat luettavissa Telan tabloidissa ja verkkosivuilla.

– Ikäluokkien pienentyessä koulutustason nosto on Suomen tärkein sukupolviteko. Esitämme nuorisoikäluokan koulutustason nostoa niin, että vuoteen 2040 mennessä 70 prosenttia nuorista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tähän suuntaan työmarkkinoiden osaamistarpeet ovat kehittyneet ja osaamisvaatimukset nousevat edelleen. Samalla hakijasuma korkeakoulutukseen tulisi pyrkiä purkamaan, toteaa Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Tällä hetkellä Suomessa noin 39 prosenttia 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Taso on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 48 prosenttia.

Suomen koulutustason nousu pysähtyi jo pari vuosikymmentä sitten. Laajemmin yhteiskunnan osaamispääomasta kertovan inhimillisen pääoman kasvun ennustetaan Suomen Pankin pitkän aikavälin kasvuskenaariossa pysähtyvän 2040-luvulla, jos koulutustasoa ei saada nousuun.

– Tutkimusten mukaan ikäluokkien pienetessä nuoret voidaan kouluttaa aiempaa korkeammalle nykyisillä koulutusinvestoinneilla, ja tämä tuottaa niin paljon lisää osaamista ja tuottavuutta, että se voi jopa ylikompensoida syntyvyyden laskun vaikutukset talouteen, Koskinen kuvaa.

Telan tilaisuudessa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 työeläkevakuuttajien koulutus- ja muita tavoitteita kommentoivat kansanedustajat Miko Bergbom (ps.), Pia Kauma (kok.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Joona Räsänen (sd.). Tilaisuus alkaa Mika Malirannan ja Matti Apusen M&A-live-podcastilla, jossa kuullaan uusia tutkimustuloksia nuorten ikäluokkien tulo- ja varallisuuskehityksestä. 

Koulutus on edelleen paras sijoitus tulevaisuuteen sekä yksilöiden että kansantalouden tasolla, arvioivat myös Maliranta ja Apunen. Lääkkeenä se ei kuitenkaan ole nopea. Samaan aikaan näyttää siltä, että politiikassa on vaikea tehdä yli vaalikausien ulottuvia uudistuksia, joiden hyöty näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

– Pitkän aikavälin pelikenttä on poliittisesti vaikea – siis puhua ratkaisuista, jotka eivät anna tuloksia välittömästi, ja löytää maltti odottamiseen, Maliranta sanoo.

Työkykyongelmiin puututtava aiemmin ja työeläkekuntoutusta lisättävä

Toinen pitkäjänteistä kehittämistä vaativa kokonaisuus on työkyvyn palauttaminen sairauden kohdatessa.

– Tänä päivänä liian moni työikäinen uupuu fyysisesti ja psyykkisesti työelämässä. Ihmisten annetaan ajautua liian helposti pitkille sairaslomille ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle, Koskinen sanoo.

Työeläkevakuuttajat esittävät useita muutoksia etuuksiin ja palveluihin kuntoutuspolun eri kohdissa. Työeläkekuntoutuksen yhtenä edellytyksenä olevaa työkyvyttömyyden uhan kriteeriä tulee päivittää niin, että kuntoutus on aiempaa paremmin mahdollista myös nuorille ikäluokille yleisemmissä työkyvyn ongelmissa, kuten mielenterveyden sairauksissa.

– Kyse ei ole “pehmeistä” sivulauseista tai pienestä asiasta. Vuosi lisää pituutta keskimääräisiin työuriin toisi julkiseen talouteen miljardin. Väestön ikääntyessä hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan kehittää vain, jos mahdollisimman moni jaksaa ja jatkaa töissä, Koskinen toteaa.

Rahastoinnin vahvistaminen turvaa työeläkkeitä pitkälle tulevaisuuteen

Eläkkeitä koskevassa keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle vanhuuseläkerahastoinnin lisääminen, joka on osa pian eduskunnan käsittelyyn tulevaa eläkeuudistusta. Rahastointia on määrä selvittää tarkemmin tämän vuoden aikana.

– Eläkeuudistuksessa sovitulla rahastoinnin vahvistamisella on valtaisa merkitys pitkällä aikajänteellä. Yhä useampi taho on julkisuudessa sitä mieltä, että työeläkkeitä on leikattava sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Paras tapa vahvistaa nuorten ikäluokkien asemaa työeläkkeissä on kuitenkin lisätä työeläkkeiden rahastointia. Sijoitustuottoja tulisi työeläkevakuuttajien mielestä kohdistaa nuorempien ikäluokkien eläkkeiden rahastointiin nykyistä enemmän, Koskinen kertoo.

– Joka suuntaan kohdistuvalla ja jatkuvalla leikkauspuheella on seurauksensa. Ehkä siitä on tullut paljon puhuttu taloutemme näkymätön jarru? Kriisipuhe nakertaa erityisesti nuorten luottamusta. Kuitenkin asioihin voi ja pitää vaikuttaa, summaa Maliranta.

Telan hallitusohjelmatavoitteet ja tulevaisuususkoa lietsova tabloidi luettavissa

Telan hallitusohjelmatavoitteet ovat luettavissa verkkosivulla www.tela.fi/vaalit2027 ja ladattavissa myös pdf-tiedostona. Tela on tuottanut teemoista tabloidin, joka on ladattavissa ennakkoon: Nuoriso villiintyi – Telan teesit lietsovat uskoa tulevaisuuteen.

**
Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan keskustelutilaisuutta Musiikkitalon Ravintola-Klubissa klo 8.30–9.45 tai livestriimin äärellä. Toimittajat voivat ilmoittautua Telan viestintään Jenni Heinolle, puh. 040 170 4656, jenni.heino@tela.fi