Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita
4.3.2026 06:55:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Tunteiden tulkinta on tärkeä osa sekä ihmisten että koirien vuorovaikutusta, mutta lajienvälisiä tapoja tulkita toistensa ilmeitä on tutkittu hyvin vähän. Erityisesti on ollut epäselvää mihin kasvojen osiin huomio kohdistuu lajien kohdatessa.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Plymouthin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin mihin aikuiset ihmiset ja koirat katsovat, kun heille näytetiin kuvia iloisista, aggressiivisista ja neutraaleista koirien ja ihmisten kasvoista. Havaintojen apuna käytettiin katseenseurantaa.
“Tuloksemme osoittavat, että silmät ohjaavat oman lajin tunteiden tunnistamista, kun taas suu tarjoaa tärkeitä vihjeitä lajienvälisessä viestinnässä. Näiden mekanismien selvittäminen syventää ymmärrystämme siitä, kuinka eleitä ja ilmeitä tarkastellaan lajien välillä”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.
Silmät keskiössä – mutta suu välittää lajienväliset vihjeet
Sekä ihmiset että koirat katsoivat emotionaalisia kasvoja enemmän kuin neutraaleja. Kun kohteena oli oma laji, huomio keskittyi erityisesti silmien alueeseen.
Lajienvälisessä tilanteessa katse siirtyi useammin suuhun. Molemmat lajit katsoivat aggressiivisen koiran suuta enemmän kuin vihaisen ihmisen suuta. Vastaavasti iloisen ihmisen suuta katsottiin enemmän kuin iloisen koiran suuta.
Tulosten perusteella suun alue tarjoaa tärkeitä vihjeitä tunnetilan havaitsemiseen lajien välillä.
Uhkasignaalit ja voimakkaat ilmeet ohjaavat katsetta
Uhan havaitseminen on elintärkeää sekä koirille että ihmisille, ja oman lajin silmien alue on erityisen tärkeä negatiivisten tunteiden tunnistamisessa. Lajienvälisessä tilanteessa suoraa katsetta vihaisiin silmiin kuitenkin vältettiin.
Molemmat lajit kiinnittivät huomionsa voimakkaisiin ilmeisiin, kuten koiran paljastettuihin hampaisiin tai ihmisen leveään hymyyn, joka viittaa samankaltaiseen signaalien visuaaliseen käsittelyyn sekä ihmisillä että koirilla.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-tutkimusprojektia (2021–2026), jossa selvitetään ihmisen ja koiran vuorovaikutusta monitieteisesti. Tutkimusartikkeli julkaistaan Journal of Comparative Psychology -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heini Törnqvist, puh. 0505377246, heini.m.j.tornqvist@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria V. Kujala, puh. 0406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme