Rakkohauru värjää taas merijäätä punaiseksi
4.3.2026 09:37:40 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Punaiseksi värjäytynyt jää ja vesi on herättänyt huomiota Suomenlahden rannikolla Helsingin edustalla. Punaruskea väri johtuu hajoavista rakkohauru-levistä.
Punaiseksi värjäytynyt jää ja vesi on herättänyt huomiota Suomenlahden rannikolla Helsingin edustalla. Punaruskea, paikoitellen jopa verenpunainen väri johtuu hajoavista rakkohauru-levistä vapautuvasta väriaineesta. Rakkohauru tunnettiin aiemmin nimellä rakkolevä, ja se kuuluu merenpohjalla kasvaviin isokokoisiin, kasvimaisiin ruskoleviin.
Kyseessä on normaali ja vaaraton ilmiö. Rakkohaurun hajotessa rannan levävalleissa veteen vapautuu rakkohaurun fotosynteesiin eli yhteyttämiseen käyttämää punertavaa väriainetta.
Rakkohauru kuuluu Itämeren avainlajeihin, ja sen esiintyminen on hyvä merkki meren tilasta. Rakkohauru kasvaa rantavyöhykkeellä ja tarvitsee kasvuunsa auringon valoa. Mitä kirkkaampaa vesi on, sitä syvemmällä ja leveämmällä kasvuvyöhykkeellä rakkohauru pystyy kasvamaan. Rakkohaurukasvustot sitovat hiilidioksidia ja ovat tärkeitä suojapaikkoja kalanpoikasille ja monille selkärangattomille, kuten leväsiiroille. Veden samentuminen rehevöitymisen vuoksi heikentää rakkohaurun kasvuolosuhteita ja vähentää rakkohaurun määrää.
Saariston asukkaat ovat perinteisesti käyttäneet rannoille ajautunutta rakkohaurua lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Lisäksi rakkohaurua on käytetty luonnonvärinä lankojen värjäyksessä. Rannan rakkohauruvallit ovat uhanalaiseksi luokiteltu Itämeren rannikon luontotyyppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, p. 0295 251 353, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, p. 0295 251 286, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme