Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä ennätyslukemissa – nuorten seurusteluväkivalta on kasvava ilmiö

Apua hakevien määrä on huomattava ja lähes samaa tasoa kuin poliisin vuosittain kirjaamat lähisuhdeväkivaltarikokset. Vaikka avunhakijoiden määrän kasvu ei suoraan kerro väkivallan lisääntymisestä, muutos on ollut merkittävä: vielä vuosikymmenen alussa apua lähisuhdeväkivaltaan haki alle 8 000 henkilöä vuodessa. 

Liiton jäsenyhdistysten avopalveluissa autetaan säännöllisesti enemmän ihmisiä kuin turvakodeissa. Avopalveluihin on matala kynnys hakeutua, ja ne vastaavat monien tarpeisiin jopa turvakoteja paremmin. Esimerkiksi seurusteluväkivallan tilanteissa, joissa osapuolet eivät asu yhdessä, turvakoti ei yleensä ole oikea paikka hakea apua. Tällöin väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat joustavaa tukea. Kehityksen taustalla on muun muassa matalan kynnyksen chat-palvelujen lisääminen. 

– Avun hakemisen kynnys on madaltunut. Yhä useampi nuori ja aikuinen tulee avopalveluihin jo varhaisemmassa vaiheessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen. 

Seurusteluväkivaltaa kokevien nuorten määrä on kasvussa 

Vielä muutama vuosi sitten seurusteluväkivaltaa kokeneita nuoria oli auttamispalveluissa hyvin vähän. Tyypillisesti apua hakeneet lähisuhdeväkivallan uhrit olivat alakouluikäisiä tai nuorempia lapsia, jotka olivat kokeneet väkivaltaa kotona tai todistaneet sitä. 

Vuonna 2025 apua haki kuitenkin jo yli 400 13–21‑vuotiasta, jotka olivat kokeneet seurustelu- tai muuta lähisuhdeväkivaltaa. 

Satakunnan ensi- ja turvakoti ry:n kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman kertoo: 

– Nuorimmat avunhakijat ovat 15‑vuotiaita, ja lähes kaikilla on rikosprosessi käynnissä. Nuorten auttamiseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja tietoa koko palvelujärjestelmästä. 

Nuoria tavoitettu tavallista enemmän 

Seurusteluväkivallan näkyminen avunhakijoissa liittyy myös siihen, että nuoria on tavoitettu aiempaa tehokkaammin. Ensi- ja turvakotien liiton kaksivuotinen, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Väkivallattomuuden tukijat (ESR+) ‑hanke järjesti viime vuonna turvallisen seurustelun työpajoja yli 2 000 nuorelle. 

Palautteen mukaan 85 prosenttia nuorista kertoi oppineensa, miten toimia turvallisemmin ja kunnioittavammin muita kohtaan. Hankkeen kokemusten perusteella seurusteluväkivalta on laaja ja sukupuolistunut ilmiö, joka vaikuttaa syvästi nuorten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Digitaalisissa ympäristöissä näkyvät myös uudet väkivallan muodot, kuten kontrollointi, jatkuvat yhteydenotot ja seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa. 

Seurusteluväkivallan torjunta on osa ratkaisua 

Jopa 45 prosenttia 16–17‑vuotiaista seurustelleista tytöistä on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa nuorille suunnattuja tukipalveluja ja lisätä ehkäisevää työtä kouluissa, nuorisotyössä ja oppilashuollossa. 

Väkivalta alkaa usein hienovaraisesti – mustasukkaisuutena, kontrollointina tai painostuksena – ja voi laajentua henkiseksi, fyysiseksi, seksuaaliseksi tai digitaaliseksi väkivallaksi. Monet nuoret hakevat apua vasta väkivallan jatkuttua jo pidempään, sillä häpeä ja epävarmuus estävät kertomasta tilanteesta ajoissa. 

– Seurusteluväkivallan torjunta on keskeinen tapa ehkäistä myöhempää lähisuhdeväkivaltaa. Turvallisten ihmissuhdetaitojen oppiminen nuorena on ratkaisevan tärkeää, sanoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Mäki Ensi‑ ja turvakotien liitosta. 

Hankkeessa on kehitetty välineitä seurustelun turvallisuuden puheeksiottoon sekä täysin uusi Seurustelun turvallisille raiteille ‑malli nuorille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa.

Kehittämistyötä tehdään kuuden jäsenyhdistyksen voimin yhteistyössä ammattilaisten ja nuorten kanssa: Etelä‑Pohjanmaan ensi‑ ja turvakotiyhdistys ry, Kuopion Ensikotiyhdistys, Oulun ensi‑ ja turvakoti ry, Satakunnan ensi‑ ja turvakoti ry, Pääkaupungin turvakoti ry ja Turun Ensi‑ ja Turvakoti ry. 

Seurusteluväkivaltaa kokeneen “Viljan” viesti nuorille: Vastuu on aina tekijällä 

15‑vuotiaana seurusteluväkivaltaa kokenut Vilja muistuttaa, että apua on saatavilla ja toipuminen on mahdollista. Hän rohkaisee nuoria hakeutumaan avun piiriin ja luottamaan siihen, että tulevaisuudessa voi löytää turvallisen ja kunnioittavan kumppanin. 

Väkivaltaa käyttäville Vilja painottaa vastuun kuuluvan aina tekijälle: 

– Pahaa oloa ei saa purkaa toiseen – turvallisempaa toimintaa voi oppia. 

Vilja vetoaa myös aikuisiin, opettajiin ja ammattilaisiin: seurusteluväkivalta on yhtä vakavaa kuin aikuisten parisuhdeväkivalta, ja sen vaikutukset voivat heikentää nuoren hyvinvointia vuosiksi. 

Lue Viljan haastattelu Enska-lehdestä.

Näin tunnistat seurusteluväkivallan 

Väkivaltaan voi viitata esimerkiksi: 

• mustasukkaisuus, joka rajoittaa menemisiä tai ihmissuhteita 

• jatkuva yhteydenotto, viestien vahtiminen tai puhelimen tarkistaminen 

• nimittely, pelottelu tai uhkailu 

• töniminen, läpsiminen tai muu fyysinen satuttaminen 

• painostaminen seksiin tai alastonkuvien lähettämiseen 

Väkivalta ei ole koskaan kokijan syy. Tekijä on aina vastuussa teoistaan – väkivallan muodosta riippumatta.