Taapero torpedoi tulot – mutta vain naisilta

Sukupuoli ja perheellistyminen vaikuttavat nyky-Suomessakin tuloihin. Naisista korkeimmat tulot olivat heillä, jotka eivät olleet saaneet lapsia – mutta heilläkin vuositulot jäivät lapsia saaneiden miesten vuosituloista jälkeen noin 10 000 euroa.

– Perheellistyminen pudottaa huomattavasti naisten tuloja ja vaikutus kestää yllättävän pitkään, kun taas perheellisten miesten tulot olivat hieman korkeampia verrattuna lapsettomiin miehiin, summaa tuoretta tutkimusta Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh.

Tutkimuksen aineistona oli Tilastokeskuksen kokonaisväestörekisteri FOLK. Tutkimuksen ovat tehneet TEKin Bairoh sekä Satu Pyöriä ja Niklas Mäkinen, Työelämän tutkimuskeskus (WRC), Tampereen yliopisto.

Tulos ei selity sukupuolten eroilla koulutuksessa, sillä tutkimuksessa tarkastelluilla oli kaikilla tekniikan, luonnontieteiden tai ICT:n korkeakoulututkinto (nk. STEM-alat).

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1960–1980 syntyneiden korkeakoulutettujen vuosituloja. Kyse ei siis ole palkkojen tarkastelusta vaan kaikista vuoden aikana kertyneistä verotettavista tuloista. Tarkastelussa keskityttiin ikävuosina 30–40 kertyneisiin tuloihin.

Miehillä tulokehitys 30-vuotiaasta 40-vuotiaaksi kehittyi tarkastelussa noin 40 000 eurosta per vuosi 60 000 euroon. Naisilla vastaava kehitys oli noin 35 000 eurosta 45 000–50 000 euroon.

– Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovat pinttyneet perhenormit. Niiden mukaisesti mies elättää ja naisella on edelleen päävastuu lasten hoitamisesta, Bairoh jatkaa.

Hän sanoo, että vaikka korkeasti koulutettu nainen palaisi töihin piankin lapsen saamisen jälkeen, äitiyteen liittyvät oletukset vaikuttavat uraa koskeviin valintoihin ja siten myös tuloihin. Esimerkiksi johtotehtävistä saatetaan kieltäytyä, koska ne vaatisivat pitkiä työpäiviä tai paljon matkustamista. Normit vaikuttavat, valitsipa toimia niiden mukaan tai ei.

Oletukset (mahdollisesta) äitiydestä heikentävät myös lapsettomien naisten urakehitystä. STEM-alan tutkinnon suorittaneiden naisten tulot jäävät miesten tuloja pienemmäksi myös ilman perhevapaiden pitämistä.

Normit vaikuttavat myös miehiin. Tutkimuksen mukaan sinkkumiesten tulot kasvoivat hitaammin kuin parisuhteessa olevien miesten. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisille. Bairoh kertoo, että joidenkin tutkimusten mukaan miehiä palkitaan normien mukaan toimimisesta: perheellistymisen lisäksi myös parisuhteessa oleminen voi tuoda miehille taloudellista hyötyä.

Mothers in Business (MiB) -järjestön vt. toiminnanjohtaja Jenny Söderman vahvistaa, että perhenormit ovat edelleen voimissaan työpaikoilla, ja niitä myös jatkuvasti uusinnetaan. MiBin tuoreen työnantajaselvityksen mukaan asenteet perheellistymistä kohtaan ovat työpaikoilla yleisesti ottaen myönteiset, mutta käytännön tasolla työelämässä on edelleen paljon kehitettävää. Yhtenä keskeisenä ongelmana nousee esiin kuinka määräaikaisia työsuhteita ei aina jatketa, kun työntekijä jää perhevapaalle.

Lisäksi työnantajat eivät useinkaan miellä perhevapaata ajaksi, jolloin työntekijä voisi kehittää ammatillista osaamistaan esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin tai muihin osaamista ylläpitäviin ja vahvistaviin tilaisuuksiin. Perhevapaan ajatellaan yhä liian usein katkaisevan urakehityksen, vaikka sen ei tarvitsisi tehdä niin.

Työelämässä olisi kehitettävää myös siinä, miten isiä kannustetaan perhevapaille, miten perhevapaita voisi käyttää entistä joustavammin sekä miten perheellistyvien työntekijöiden urakehityksestä huolehditaan yhdenvertaisesti.

• Tutkimustulokset on julkaistu Bairoh’n, Pyöriän ja Mäkisen kirjoittamassa tieteellisessä artikkelissa Work, Employment & Society -lehdessä.
• Aiheesta lisää avoimessa webinaarissa 6.3. klo 13.30: Vauva tuli, ura meni? Webinaarin tarjoavat Tekniikan akateemiset TEK, Mothers in Business, Akava, Tradenomit ja Suomen Ekonomit.
• Mothers in Businessin työnantajaselvitys työpaikkojen perhevapaamyönteisistä teoista julkaistaan samassa tilaisuudessa. Tutkimusjulkaisu täällä.