Sosiaalisen median algoritmit muovaavat nuorten eurooppalaisten maailmankuvaa - selvitys valottaa somen toimintalogiikkaa

Sosiaalisen median algoritmit muokkaavat nuorten eurooppalaisten informaatioympäristöä tavoilla, joita he ei eivät näe eivätkä voi hallita. Se altistaa vinoutuneelle, tunnepitoiselle ja sensaatiohakuiselle poliittiselle sisällölle, joka voi heikentää demokraattista osallistumista.

Tiedot ilmenevät Sitran, Behavioural Insights Teamin ja Bondatan tekemästä tuoreesta Algoritmit ja demokratia -selvityksestä, joka osoittaa myös, että joka toinen eurooppalainen nuori aikuinen tuntee pettymystä, pelkoa, vihaa tai surua kohdatessaan poliittisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Tulos oli samankaltainen kaikissa tutkituissa maissa: Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa.

Sosiaalisen median alustat ovat nopeasti nousseet digitaalisen aikakauden keskeisiksi tiedonlähteiksi ja keskusteluareenoiksi.

“Alustat eivät kuitenkaan ole neutraaleja tiedonvälittäjiä, vaan ne ohjaavat kansalaiskeskustelua, ihmisten käyttäytymistä ja tunteita läpinäkymättömien algoritmien avulla”, Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen sanoo.

Sitra pyrkii suojelemaan ja uudistamaan eurooppalaista demokratiaa. Siksi se halusi valottaa sitä, miten alustojen algoritmit tarjoilevat poliittista sisältöä nuorille eurooppalaisille ja suositella ratkaisuja, joilla digitaalinen julkinen keskusteluareena voidaan tehdä turvallisemmaksi demokratialle ja käyttäjille. Algoritmit ja demokratia -selvitys jatkaa Sitran aiempaa työtä digivallan, eli dataan ja digitaalisiin teknologioihin perustuvan vallankäytön, ymmärtämiseksi.  

Poliittista vinoumaa ja sensaatiohakuisuutta

Selvityksessä on tehty ja yhdistetty kaksi tutkimusta:

• Ensimmäisen tutkimuksen toteutti arvostettu kansainvälinen tutkimuslaitos Behavioural Insights Team (BIT). BIT loi selvitystä varten 18–24-vuotiaita avatareja eli virtuaalihahmoja Tiktokiin, Instagramiin ja X:ään ja tutki sitä, millaista poliittista sisältöä algoritmit suosittelevat avatareille Suomessa, Romaniassa ja Ranskassa. Avatarit kohtasivat testien aikana somessa yhteensä 1 719 poliittista julkaisua, jotka tutkijat luokittelivat.
• Toinen tutkimus on suomalaisen Bondatan tekemä kyselytutkimus samoissa maissa asuville 18–29-vuotiaille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa sitä, millaisia tunteita sosiaalisen median sisällöt eurooppalaisissa nuorissa aikuisissa herättävät.

Tutkimuksen aikana BIT:n luomat avatarit kohtasivat sosiaalisen median alustoilla keskimäärin selvästi enemmän oikeistolaista sisältöä kuin vasemmistolaista tai keskustalaista sisältöä. Näin tapahtui myös silloin, kun avatarit ilmaisivat olevansa kiinnostuneita vasemmistolaisesta politiikasta. Kaikista 1719 avatarien kohtaamasta poliittisesta julkaisusta 58 prosenttia oli oikeistolaisia. Vasemmistolaisia julkaisuja oli kaikista julkaisuista 26 prosenttia ja keskustalaisia 16 prosenttia. 

BIT:n tutkijat havaitsivat oikeistolaisen painotuksen keskimäärin myös Suomessa, mutta alustojen ja kahden eri tutkimuskerran välillä oli eroja. 

Tulokset osoittavat myös somealustojen sisällön käynnissä olevan rapautumisen.  Alustat siirtyvät käyttäjien kokemuksen priorisoinnista sitoutumisen ja kaupallistamisen maksimointiin. Peräti 67 prosenttia kaikesta avatarien kohtaamasta poliittisesta sisällöstä oli mielipiteellistä ja viihteellistä ja sellaista, jota ei voi faktantarkistaa. Moni julkaisu oli sensaatiohakuinen, kärjistävä, ja usein myös äärinäkemyksiä esittelevä. Tällaisia julkaisuja olivat esimerkiksi tekoälyllä tehdyt videot, joissa gorillat kertovat naisvihamielisiä ja muukalaisvihamielisiä vitsejä, sekä meemit, joissa osoitettiin tukea natsi-ideologialle. 

“Tällainen sisältö ei riko alustojen sääntöjä, eikä ole tarkistettavissa totuudellisuuden suhteen.  Vallitsevana yhteiskunnallisena sisältönä somessa se kuitenkin luo ympäristön, jossa rakentavan kansalaiskeskustelun käyminen on hankalaa”, Algoritmit ja demokratia -projektin hankevastaava ja Sitran EU-asioiden päällikkö Ilkka Räsänen toteaa.

Bondatan kyselytutkimuksessa yli kolmasosa suomalaisista nuorista aikuisista kertoi kohtaavansa säännöllisesti tai toistuvasti sosiaalisessa mediassa väärää tietoa, salaliittoteorioita, vihapuhetta tai halventavaa puhetta. Puolet vastaajista tuntee pettymystä, vihaa, pelkoa tai surua seuratessaan poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa. 

Kohti terveempää digiympäristöä

Sitran Algoritmit ja demokratia -selvitys antaa päättäjille, viranomaisille, kasvattajille ja sosiaalisen median alustoille useita suosituksia, joilla digiympäristöstä voidaan tehdä terveempi ja turvallisempi demokratialle ja käyttäjille.

Euroopan komission tulee jatkaa digipalvelusäädöksen (DSA) tiukkaa täytäntöönpanoa alustojen läpinäkyvyyden ja vastuunkannon lisäämiseksi. Alustojen tulisi ottaa käyttöön oletusasetuksia, jotka vähentävät sisältöjen automaattista toistoa ja sitä myötä palveluiden koukuttavuutta. Oletusasetusten pitäisi myös helpottaa somekäyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa omiin suosittelualgoritmeihinsa. 

Nuorten eurooppalaisten digilukutaitoa ja demokraattista osallistumista tulee vahvistaa. Yksi osa tätä on eurooppalaisten demokratiateknologioiden, kuten osallistumisalustojen, joukkoistamistyökalujen ja vaalikoneiden käytön edistäminen.

Sitra suosittelee myös sitä, että EU-maat harkitsevat sosiaalisen median ominaisuuksien täysimittaista käyttöä koskevien alaikärajojen nostamista ja ikärajoitusten tehokasta valvontaa, mieluiten koordinoidusti EU-tasolla.