Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta
11.3.2026 06:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Pitkän aikavälin kasvu ei kerro kaikkea politiikan vaikutuksista
Endogeenisen kasvuteorian malleja voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi T&K-panostusten vaikutuksia talouskasvuun. Mallien mukaan eri politiikkavaihtoehdot johtavat erilaisiin pitkän aikavälin tasapainoihin eli kasvu-uriin.
Talous ei kuitenkaan siirry näille uusille urille hetkessä. Jos mallissa on muuttujia, joiden arvo ei voi muuttua äkillisesti, talous kulkee ensin siirtymävaiheen läpi ennen uuden tasapainon saavuttamista.
Siirtymävaihe jää usein analysoimatta
Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman tuoreen tutkimuksen mukaan monissa uudemmissa innovaatioperustaisissa kasvumalleissa juuri siirtymävaihe on jätetty tarkastelematta.
Näin on toimittu esimerkiksi Suomeenkin sovelletussa AAABK-mallissa. Sitä sovellettaessa on verrattu eri politiikkavaihtoehtojen pitkän aikavälin tasapainoja ilman analyysiä siitä, kuinka nopeasti politiikkatoimien vaikutukset näkyisivät esimerkiksi tuottavuuden tai talouskasvun kehityksessä.
Mallien dynamiikan ymmärtäminen vaatii kehittyneitä matemaattisia työkaluja
Tutkimuksessa tarkastellaan siirtymäpolkuja dynaamisten systeemien teorian avulla. Tämä matematiikan osa-alue tarjoaa välineitä analysoida, miten talous voi siirtyä yhdestä tasapainosta toiseen politiikan muuttuessa.
Artikkelissa sovelletaan tätä lähestymistapaa muun muassa Romerin kasvumalliin sekä tarkastellaan luovan tuhon mekanismiin perustuvia niin sanottuja quality ladder -malleja. Tulokset osoittavat, että siirtymäpolkujen analysointi on joissakin malleissa suoraviivaista, mutta uudemmissa kasvumalleissa huomattavasti vaikeampaa.
”Yleisen tasapainon malli on imitaatiotalous, jonka tarkastelu voi olla järkevää vain, jos sen uskotaan muistuttavan todellista taloutta ja jos sen dynamiikka osataan ratkaista”, sanoo tutkimusohjaaja Ilkka Kiema Laboresta.
Kieman pitkän ajan kuluessa syntynyttä tutkimusta on rahoittanut Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Palkansaajasäätiö osana Laboren tutkimusohjelmaa Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu.
Ilkka Kiema on julkaissut 11.3. myös tutkimukseen pohjaavan Labore blogin Millaiset endogeeniset kasvumallit auttavat politiikka-analyysissä?
Julkaisu: Ilkka Kiema: Modelling Policy Change in Endogenous Growth Theory. Laboren Työpapereita 359.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita11.6.2026 15:55:24 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme