Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta
11.3.2026 06:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Pitkän aikavälin kasvu ei kerro kaikkea politiikan vaikutuksista
Endogeenisen kasvuteorian malleja voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi T&K-panostusten vaikutuksia talouskasvuun. Mallien mukaan eri politiikkavaihtoehdot johtavat erilaisiin pitkän aikavälin tasapainoihin eli kasvu-uriin.
Talous ei kuitenkaan siirry näille uusille urille hetkessä. Jos mallissa on muuttujia, joiden arvo ei voi muuttua äkillisesti, talous kulkee ensin siirtymävaiheen läpi ennen uuden tasapainon saavuttamista.
Siirtymävaihe jää usein analysoimatta
Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman tuoreen tutkimuksen mukaan monissa uudemmissa innovaatioperustaisissa kasvumalleissa juuri siirtymävaihe on jätetty tarkastelematta.
Näin on toimittu esimerkiksi Suomeenkin sovelletussa AAABK-mallissa. Sitä sovellettaessa on verrattu eri politiikkavaihtoehtojen pitkän aikavälin tasapainoja ilman analyysiä siitä, kuinka nopeasti politiikkatoimien vaikutukset näkyisivät esimerkiksi tuottavuuden tai talouskasvun kehityksessä.
Mallien dynamiikan ymmärtäminen vaatii kehittyneitä matemaattisia työkaluja
Tutkimuksessa tarkastellaan siirtymäpolkuja dynaamisten systeemien teorian avulla. Tämä matematiikan osa-alue tarjoaa välineitä analysoida, miten talous voi siirtyä yhdestä tasapainosta toiseen politiikan muuttuessa.
Artikkelissa sovelletaan tätä lähestymistapaa muun muassa Romerin kasvumalliin sekä tarkastellaan luovan tuhon mekanismiin perustuvia niin sanottuja quality ladder -malleja. Tulokset osoittavat, että siirtymäpolkujen analysointi on joissakin malleissa suoraviivaista, mutta uudemmissa kasvumalleissa huomattavasti vaikeampaa.
”Yleisen tasapainon malli on imitaatiotalous, jonka tarkastelu voi olla järkevää vain, jos sen uskotaan muistuttavan todellista taloutta ja jos sen dynamiikka osataan ratkaista”, sanoo tutkimusohjaaja Ilkka Kiema Laboresta.
Kieman pitkän ajan kuluessa syntynyttä tutkimusta on rahoittanut Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Palkansaajasäätiö osana Laboren tutkimusohjelmaa Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu.
Ilkka Kiema on julkaissut 11.3. myös tutkimukseen pohjaavan Labore blogin Millaiset endogeeniset kasvumallit auttavat politiikka-analyysissä?
Julkaisu: Ilkka Kiema: Modelling Policy Change in Endogenous Growth Theory. Laboren Työpapereita 359.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 1/2026 | Velka ja varallisuus6.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla kotitalouksilla on tilastojen mukaan vähemmän varallisuutta kuin monilla muilla. Varallisuusvertailut maiden välillä voivat kuitenkin johtaa harhaan, ja hyvinvoinnista ne kertovat vain rajallisesti.
Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen – koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski5.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Laboren rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempi, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun viimeisimmissä kohorteissa. Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme