Keski-Suomen hyvinvointialue pitää hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän kehittämistä tarpeellisena

Keski-Suomen hyvinvointialue pitää hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän kehittämistä tarpeellisena ja perusteltuna erityisesti tietopohjan laadun, ajantasaisuuden ja laskentaperusteiden oikeellisuuden kannalta. Rahoitusmallin tulee perustua mahdollisimman tarkkaan ja virheettömään tietoon alueiden todellisesta palvelutarpeesta ja kustannusrakenteesta.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia alueidensa asukkaille, mutta rahoituksen riittämättömyys ja eriyttävä jakautuminen ovat tätä perustehtävää jo monella alueella vaikeuttaneet. Hyvinvointialueiden taloutta on jo nyt merkittävästi eriyttänyt rahoitusmallin ennakoitavuuden puutteet sekä siinä olevat useat tietopohjan virheet ja puutteet.

Yksityisten terveyspalvelujen diagnoositietojen huomioiminen laskentamallissa on hyödyttänyt alueita, joissa yksityinen palvelutarjonta on ollut runsasta. Tällaisilla alueilla julkiseen palvelutuotantoon verraten muun muassa diagnoosimäärät ovat olleet moninkertaisia.

Hyvinvointialue korostaa, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rahoitusjärjestelmään ei tule tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät heikommassa taloudellisessa asemassa olevien alueiden rahoitusasemaa entisestään. Useat esitykseen sisältyvät muutokset ovat seurausta hallitusohjelman mukaisista säästötoimista ja kohdistuvat suoraan alueiden rahoitustasoon. Näillä muutoksilla on merkittäviä ja kasvavia vaikutuksia alueiden talouden sopeuttamistarpeisiin ja siten mahdollisuuksiin turvata lakisääteiset palvelut.

Aluehallitus päätti lisätä kokouksessaan lausuntoon ratkaisuesityksen rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi, mikä pohjautuu hyvinvointialueen 25.2. julkaisemaan muistioon. Tämän lisäksi lausuntoa täydennetään ehdotuksella rahoituksen jälkikäteistarkastuksen täsmentämiseksi. Jälkikäteistarkastus on ollut Keski-Suomen hyvinvointialueelle epäedullinen. Aluehallitus valtuutti vt. hyvinvointialuejohtajan antamaan lausunnon.

Lue lisää:
Hyvinvointialueiden rahoituslain muutosesitys (tiedote 5.3., väliotsikosta alkaen)
https://www.hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-hyvinvointialue-on-hakemassa-oikaisua-valtiovarainministerion-paatokseen
Alueet eriytyvät, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin toteutus ei kohtele alueita yhdenvertaisesti (tiedote 25.2.)
https://www.hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-ja-etela-pohjanmaan-hyvinvointialueet-alueet-eriytyvat-koska-sosiaali-ja

Keski-Suomen hyvinvointialue hakee oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen vuoden 2026 rahoituksesta

Aluehallitus päätti hakea oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen vuoden 2026 rahoituksesta.

Rahoitus perustuu vuosien 2022–2023 diagnoositiedoille, jotka ovat olleet hyvinvointialueen mukaan puutteelliset. Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen hyvinvointialueille maksettavasta vuoden 2026 valtion rahoituksesta viime vuoden joulukuussa ja rahoitus on noin 1,3 miljardia euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialue on aiemmin tehnyt oikaisuvaatimukset vuosien 2025, 2024 ja 2023 valtion rahoituksesta. Oikaisuvaatimusten taustalla ollut diagnoositietojen puute rahoituksen määräytymistekijöinä käytettyjen tarvekerrointen laskennassa vaikuttaa myös vuoden 2026 rahoituksen oikeellisuuteen.

Lisäksi aluehallitus päätti täydentää hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitusta valtiovarainministeriön päätöksestä, joka koskee oikaisuvaatimusta hyvinvointialueiden vuoden 2025 rahoituksesta. Valitusta täydennetään siten, että rahoituspäätöksen korjaamisessa huomioidaan puutteellisten diagnoositietojen lisäksi myös yksityisen terveydenhuollon virheelliset diagnoositiedot, jotka ovat vaikuttaneet Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoituksen määräytymistekijöihin. Arvion mukaan yksityisten diagnoosien vaikutus vuoden 2025 rahoitukseen on noin 7–8 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Keski-Suomen hyvinvointialue on hakemassa oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen vuoden 2026 rahoituksesta (tiedote 5.3.)
https://www.hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-hyvinvointialue-on-hakemassa-oikaisua-valtiovarainministerion-paatokseen

Yhteiset tavoitteet kuntien ja hyvinvointialueen kesken

Aluehallitus hyväksyi kuntien, Keski-Suomen liiton ja hyvinvointialueen välisen yhdyspintasuunnitelman. Se tarkentaa viime syksynä aluevaltuuston hyväksymää strategista yhteistyösopimusta. Yhdyspintasuunnitelmassa sovitaan toimenpiteet sekä vastuunjako yhteistyösopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. 

Yhdyspintasuunnitelmaan on kirjattu viisi toimenpidettä. Toimenpiteet ovat:

1. Asumisen kehittämisen työryhmä
2. Vuorovaikutuksen sekä ennakollisen yhteistyön lisääminen
3. Tietopohjan sisällön määrittäminen tilannekuvan pohjaksi
4. Yhteinen edunvalvonnan ydinviesti
5. Maakunnallisen valmiusharjoituksen toteuttaminen

Lue lisää:
Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen yhteistyösopimus (aluevaltuusto 4.11.2025)
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2025278-10

Syksyn hytetu-neuvotteluissa valmisteltiin yhteisiä painopisteitä ja tavoitteita hyvinvoinnin-, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle Keski-Suomessa

Aluehallitus merkitsi tiedoksi syksyllä 2025 toteutetut lakisäteiset hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen neuvottelut sekä lähetti neuvottelujen tulokset tiedoksi hyte- ja turvallisuuslautakunnille. Kuntien ja hyvinvointialueen väliset hyvinvoinnin-, terveyden ja turvallisuuden edistämisen neuvottelut toteutettiin viime syksyllä kuntaryhmittäin ja niissä käytiin yhteinen keskustelu myöhemmin päätettävän alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteista vuosille 2026-2029.

Hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus rakentua arjen turvallisuuden, mielen hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan vahvistamisen ympärille. Näiden painopisteiden vahvistaminen koettiin tärkeiksi kaikissa kunnissa sekä neuvotteluissa mukana olleissa järjestöissä.

Vuoden 2026 hytetu-neuvottelut toteutetaan huhti-toukokuussa 2026. Neuvotteluissa sovitaan konkreettisista toimenpiteistä ja yhteistyöstä.

Strategian toimeenpano-ohjelmasta puolivuotisraportti

Aluehallitus merkitsi strategian toimeenpano-ohjelman puolivuotisraportin tiedoksi ja lähetti sen edelleen aluevaltuustolle tiedoksi merkittäväksi. Toimeenpano-ohjelma on perustunut hyvinvointialueen strategiassa määriteltyihin menestystekijöihin.

Järjestämisen linjausten osalta toisen vaiheen sote-palveluverkko hyväksyttiin aluevaltuustossa 9.12.2025. Sote-Järjestämisen linjaukset olivat voimassa joulukuuhun saakka, ja niitä arvoitiin osana palvelustrategiatyötä. Osana tätä arviointia päätettiin, että palvelustrategia korvaa jatkossa sote-järjestämisen linjaukset.

Henkilöstöohjelma on edennyt myös viimeisen puolivuotiskauden suunnitellusti. Huomattava kuitenkin on, että hyvinvointialueen organisaatiokulttuurin/ toimintakulttuurin määrätietoinen rakentaminen vaatii edelleen toimia ja vie aikaa. Johtamisjärjestelmä- ja organisaatiouudistuksien, palveluverkkouudistusten sekä muiden vaativien talouden sopeuttamistoimien vaikutus toimintaan ja henkilöstöön vaatii päivittäisiä toimia, tukea ja tietoa henkilöstölle.

Tieto-ohjelman osalta kirjaamisessa on saavutettu 96,3 prosentin taso, mikä on merkittävästi yli vuodelle 2025 asetetun tavoitteen 94 prosenttia. Näiden lisäksi esimerkiksi asiakaspalautteen mittaamisen, käsittelyn ja hyödyntämisen toimintamalli on käytössä palveluissa. 

Digitalisaatio-ohjelman osalta jatkettu edelleen tehottomien digipalvelujen karsintaa ja uuden digialustan käyttöönottoprojekti saatiin valmiiksi. Kolme toiminnan tekoälypilottia saatiin valmiiksi. 

TKKI-ohjelman osalta YTA-työskentely on käynnissä. Saatu kaksi myönteistä rahoituspäätöstä Suomen Akatemialta hyvinvointialueiden T&K- toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen haussa. Lisäksi saatu myönteinen rahoituspäätös Living Labiin kytkeytyvään tutkimushankkeeseen. Saatu myönteiset rahoituspäätökset kahteen terveyden edistämisen määrärahahakuun vuodelle 2026 (Ankkuri ja ikääntyneiden yhteisöllisyyden vahvistaminen). Molemmissa on mukana kaikki kunnat, oppilaitoksia ja järjestöjä.

Osallisuusohjelman ja kumppanuuksien osalta kuntien kanssa yhteistä vuoropuhelua on lisätty ja tullaan jatkossakin lisäämään. Syksyllä päivitettiin strateginen yhteistyösopimus. Järjestöjen avustusohje on päivitetty. Henkilöstöosallisuuden työvälineen käyttöönoton valmistelua on jatkettu. Hyvinvointialueen asiakasraati kokoontunut suunnitellusti kaksi kertaa syksyn aikana.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelman osalta alueellisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden 2025-2029 ohjelmakokonaisuuden valmistelutyö on aloitettu yhteisillä neuvotteluilla kuntien kanssa syksyllä 2025. Myös lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa, mielenterveys-, neuvola- ja opiskelijahuollon suunnitelmissa on edistytty.

Uudistumisohjelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaan on edetty ja pääosin ohjelman sisällöt ovat juurtuneet jo pysyväksi osaksi toimintaa – kuten asiakaspalautejärjestelmä ja sen kautta palautteeseen ja sen hyödyntämiseen liittyvä toimintamalli. Yhteisövaikuttavuus on edelleen keskeinen osa perhekeskuskehittämistä. Työikäisten kokonaisuudessa kehitetään ennakoivaa talousneuvontaa ja hankkeet tukevat kehittämistehtävää (”Koti kaikille”). Ikääntyneiden kokonaisuudessa ikääntyneiden ennaltaehkäisevä tuki on mukana kuntien kanssa käytävissä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen neuvotteluissa. Sen lisäksi seniorin hyvinvointineuvolan toimintaa on yhtenäistetty ja vakiinnutettu ja myös kaatumisen ennaltaehkäisyä edistettiin kaikissa palveluissa

Aluehallitus merkitsi tiedoksi arviointimenettelyn kokouksen

Aluehallitus merkitsi arviointimenettelyn pöytäkirjan tiedoksi ja lähetti asian edelleen aluevaltuustolle tiedoksi. Arviointiryhmän kokouksen 19.2.2026 teemoina olivat tukipalvelut; hr-palvelut, palvelutuotannon tukipalvelut, tietohallinto ja ICT sekä in-houseyhtiöt. Arviointiryhmä ei antanut hyvinvointialuelain 122 §:n tarkoittamia toimenpide-ehdotuksia.

Muut asiat

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee keskeneräisten aloitteiden osalta toimenpiteet tiedoksi.

Aluehallitus antoi ikääntyvää väestöä koskevan suunnitelman kehittämistä koskevan valtuustoaloitteen edelleen ikääntyneiden ja vammaisten palvelujen vastuualuejohtaja Tuija Koiviston, palvelujohtaja Nina Peräsen sekä palvelujohtaja Mirja Ahoniemen valmisteltavaksi.

Aluehallitus antoi vanhustenhoivan yksiköiden sulkemispäätöksen uudelleenarviointia ja 9.12.2025 palveluverkkopäätöksen toimeenpanoa koskevan valtuustoaloitteen edelleen strategiajohtaja Anu Pihlin, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimon sekä konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Lepän valmisteltavaksi.

Aluehallitus antoi jälkihuollon nuorten toimeentulon turvaamista koskevan valtuustoaloitteen edelleen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut vastuualuejohtaja Päivi Kalilaisen, perheiden palvelut palvelujohtaja Maria Aallon sekä lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto palvelupäällikkö Piritta Huttusen valmisteltavaksi.

Aluehallitus antoi talousarvion määrärahojen erittelyä lakisääteisiin ja harkinnanvaraisiin koskevan valtuustoaloitteen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Lepän, strategiajohtaja Anu Pihlin sekä talousjohtaja Aija Suntioisen valmisteltavaksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus  (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2026319 ).

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.