Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – AaltoQ20 kouluttaa tulevaisuuden kvanttiosaajat

11.3.2026 12:01:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote

Jaa

AaltoQ20 on maailmallakin harvinainen ja Suomessa täysin ainutlaatuinen huipputason kvanttitietokone, jolla paitsi koulutetaan tulevaisuuden osaajia, myös tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja kehitetään uutta teknologiaa.

Valokuva Aalto-yliopiston laboratoriolaitteesta, jossa on logo ja kantokahvat.
Euroopassa on muutamia yliopistojen omistamia kvanttitietokoneita, mutta Q20 poikkeaa niistä merkittävästi: usein yliopistojen rakentamat kvanttikoneet ovat varsin kokeellisia ja kyse on ollut enemmän rakentamiskokemuksen kartuttamisesta. Q20 taas on aivan viimeisintä teknologiaa ja rakennettu nimenomaan kvanttilaskentaa varten. Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Kvanttiteknologian povataan mullistavan esimerkiksi tietoliikenteen, teknologian energiankulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Kvanttiteknologian globaalin markkina-arvon ennakoidaan olevan jopa 90 miljardia euroa vuonna 2035. Samaan vuoteen mennessä Suomen kvanttiteknologia-ala tarvitsee lähes 3 000 uutta osaajaa, jotta Suomi säilyttää asemansa alan edelläkävijänä ja saavuttaa kansallisen kvanttiteknologiastrategian tavoitteet.

Aalto-yliopisto on suomalaisen kvanttiteknologia-alan johtavia toimijoita. Tuorein osoitus tästä on AaltoQ20-kvanttitietokone, joka on nyt avattu opetus- ja tutkimuskäyttöön. Sen avulla koulutetaan uuden sukupolven osaajia sekä tehdään uraauurtavaa tutkimusta ja kehitetään uutta kvanttiteknologiaa. Yliopiston omistama Q20 yhdistää Aallolle ominaiset teemat: tekemällä oppimisen, matalan hierarkian ja huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit.

Q20 on rakennettu Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksella vuosina 2022–2025. Projektia johtivat teknillisen fysiikan laitoksen professori Tapio Ala-Nissilä ja tutkija Suman Kundu. Aalto-yliopistossa aikanaan perustetut kvanttilaskentayritys IQM ja erittäin matalan lämpötilan tutkimuslaitteistojen valmistaja Bluefors toimittivat osia koneeseen.

”Suomen neljäs kvanttitietokone Q20 on osoitus yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten muodostaman suomalaisen kvanttiekosysteemin edelläkävijyydestä. Q20:n myötä yliopistolla on nyt oma kvanttitietokone tutkijoiden käytössä, ja esimerkiksi Aallon kvanttiteknologian pääaineen opiskelijat pääsevät käyttämään konetta osana opintojaan, mikä on maailmanlaajuisestikin harvinaista”, Ala-Nissilä sanoo.

Huipputeknologiaa tutkijoille ja opiskelijoille

Ala-Nissilän mukaan Euroopassa on muutama muukin yliopistojen omistama kvanttitietokone, mutta Q20 poikkeaa niistä merkittävästi.

”Monet yliopistojen rakentamat kvanttikoneet ovat olleet aika kokeellisia ja kyse on ollut enemmän rakentamiskokemuksen kartuttamisesta. Q20 taas on aivan viimeisintä teknologiaa ja rakennettu nimenomaan suorittamaan kvanttilaskentaa.”

Kvanttitietokoneen omistamisesta on muutakin hyötyä, muistuttaa koneeseen osia toimittaneen ja vastikään listautumisaikeestaan kertoneen IQM:n yksi perustajista, toimitusjohtaja Jan Goetz.

“Silloin kun instituutiot kuten Aalto omistavat oman kvanttitietokoneensa, kaikki siihen liittyvä data, tekijänoikeudet ja osaaminen pysyy heillä itsellään. Se on strateginen päätös, joka tekee huippututkimuksesta ja koulutuksesta mahdollista. AaltoQ20 on Suomessa jo neljäs osoitus siitä, että IQM:n strategia antaa asiakkaille mahdollisuuden ottaa kvanttilaskenta omaan käyttöönsä”, Goetz toteaa.

AaltoQ20:n nimi juontuu sen 20 kvanttibitistä eli kubitista, ja se on suunniteltu niin, että tutkijat voivat työskennellä kvanttipiirejä syvemmällä tasolla – aina laitteen toimintaa ohjaaviin mikroaaltopulsseihin asti. Sen takia Q20:llä voi tehdä tutkimusta, joka ei ole mahdollista kaupallisessa käytössä olevilla kvanttitietokoneilla.

”Aallon ja tietotekniikan keskus CSC:n tutkijat ovat jo käyttäneet Q20:tä esimerkiksi kvanttilaskenta-algoritmien ja kvanttikoneoppimisen tutkimiseen. Eli Q20 on alusta asti tuottanut myös uutta kvanttiteknologiaa perustutkimuksen lisäksi”, Ala-Nissilä mainitsee.

Pitkäjänteisen työn tulos

Ala-Nissilän mukaan päätös rakentaa kone pitkälti itse voi tulevaisuudessa osoittautua kullan arvoiseksi.

”1950-luvulla tutkijat päättivät rakentaa analogisen tietokoneen itse sen sijaan että olisivat tilanneet sellaisen valmistajalta. Se loi osaamispohjaa, mikä osaltaan mahdollisti Nokian nousun yli 30 vuotta myöhemmin. Uskon Q20-projektin voivan vaikuttaa yhtä merkittävästi tulevaisuudessa”, hän pohtii.

Aalto-yliopiston kvanttitietokonetta ei olisi olemassa ilman vuosikymmenten panostusta, jonka ansiosta Suomi on nyt yksi johtavia kvanttiteknologian osaajamaita. 

”Kvanttiteknologian osaaminen Aallossa on peräisin jo 1960-luvulla perustetusta Kylmälaboratoriosta sekä systemaattisesta panostuksesta nanoteknologiaan vuosituhannen taitteessa. AaltoQ20 onkin erinomainen osoitus siitä, miten tärkeää on kehittää osaamista ja panostaa perustutkimukseen pitkäjänteisesti”, Tapio Ala-Nissilä painottaa.

Q20 on osa VTT:n, Aallon ja CSC:n hallinnoimaa Suomen kansallista kvanttilaskentainfrastruktuuri FiQCI:ä. Tutkijat voivat käyttää AaltoQ20:tä FiQCI:n ja LUMI-supertietokoneen kautta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tapio Ala-Nissilä
Professori, Aalto-yliopisto
tapio.ala-nissila@aalto.fi

Kuvat

Suuri, valkoinen sylinterimäinen laite, jossa on Aalto-yliopiston logo.
Euroopassa on muutamia yliopistojen omistamia kvanttitietokoneita, mutta Q20 poikkeaa niistä merkittävästi: usein yliopistojen rakentamat kvanttikoneet ovat varsin kokeellisia ja kyse on ollut enemmän rakentamiskokemuksen kartuttamisesta. Q20 taas on aivan viimeisintä teknologiaa ja rakennettu nimenomaan kvanttilaskentaa varten.
Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Lataa
Kuvassa henkilö seisoo tietokoneiden vieressä laboratoriotilassa, jossa on Aalto-yliopiston logo ja teksti "IQM".
Q20 on rakennettu Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksella vuosina 2022–2025. Projektia johtivat professori Tapio Ala-Nissilä ja tutkija Suman Kundu (kuvassa) teknillisen fysiikan laitokselta.
Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Lataa
Mies työskentelee tietokoneella laboratoriossa, taustalla tekstit "IQM" ja "Aalto University".
AaltoQ20:n nimi juontuu sen 20 kvanttibitistä eli kubitista, ja se on suunniteltu niin, että tutkijat voivat työskennellä kvanttipiirejä syvemmällä tasolla. Niinpä Q20:llä voi tehdä sellaistakin tutkimusta, joka ei ole mahdollista kaupallisessa käytössä olevilla kvanttitietokoneilla. Kuvassa tutkija Suman Kundu työskentelee koneella.
Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Lataa
Kuvassa joukkio ihmisiä sisätiloissa seisomassa rivissä. Kaksi henkilöä keskellä leikkaa nauhaa saksilla.
AaltoQ20:tä juhlistettiin kutsuvierastilaisuudessa 10. maaliskuuta. Nauhan leikkasivat Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä (vas.) ja IQM:n toimitusjohtaja Jan Goetz. Nauhaa pitelivät Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä (vas.) sekä innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.
Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä. 

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

bsky.app/profile/aalto.fi

youtube.com/aaltouniversity

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning får nytt liv online – det finsk-svenska samarbetets historia är nu tillgängligt för alla16.2.2026 07:30:00 EET | Pressmeddelande

Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning tas ner senare i år, men berättelsen om samarbetet mellan Finland och Sverige lever vidare. Institutet för mätning och modellering av den byggda miljön (MeMo) har dokumenterat jubileumsutställningen som en trespråkig virtuell 3D-utställning som kan upplevas online världen över.

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville16.2.2026 07:30:00 EET | Tiedote

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely puretaan myöhemmin tänä vuonna, mutta suomalais-ruotsalaisen yhteistyön historia ei katoa – se siirtyy digitaaliseksi. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on tallentanut juhlanäyttelyn kolmiulotteiseksi, kolmikieliseksi virtuaalinäyttelyksi, joka on avoimesti koettavissa verkossa kaikkialla maailmassa.

Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition lives on online – making the history of Finnish–Swedish cooperation accessible worldwide16.2.2026 07:30:00 EET | Press release

Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition will be dismantled later this year, but the history of cooperation between Finland and Sweden will not disappear – it will continue in digital form. The Institute of Built Environment Measurement and Modelling (MeMo) has documented the exhibition as a three-dimensional, trilingual virtual experience that is freely accessible online anywhere in the world.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye