Mitä tehdä nuorten asunnottomuudelle? Kutsuimme Vantaan toimijat keskustelemaan!

Päivä alkoi Asunto kaikille -hankkeen projektipäällikön Silja Wahlstenin tilannekatsauksella nuorten asumiseen ja asunnottomuuteen. Nuorten asunnottomuusriskit ja asunnottomuus ovat valtakunnallisesti ja Vantaalla kasvaneet, erityisesti rakenteellisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi. Työttömyys, etuuksien leikkaukset ja kasvaneet elinkustannukset kohdistuvat erityisesti nuoriin ja lisäävät riskiä vuokranmaksuongelmille ja häädöille. Vantaalla häädöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja häädetyistä suuri osa on nuoria aikuisia. Nuoria jää asunnottomaksi yhä enemmän ja nykyiset palvelut eivät tavoita kaikkia niitä tarvitsevia nuoria.

Tilannekuvan jälkeen kuultiin Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijan Marika Reinin katsaus häätötilastoihin Vantaalla. Vuodesta 2021 alkaen sekä vireille tulleiden että toteutuneiden häätöjen määrät, erityisesti markkinavuokra-asunnoista, Vantaalla ovat kasvaneet. Häädöt ovat kohdistuneet eniten heikoimmassa asemassa oleviin, häädettyjen joukosta toimeentulotukea tai työttömyysetuutta saaneet ja asunnossa alle kaksi vuotta asuneet korostuivat. Aamupäivän tietopaketin osallistujille viimeisteli Turun yliopiston sosiaalityön tutkija Veera Niemi, joka avasi nuorten asunnottomuuden syitä. Niemi jakaa asunnottomuuden syyt rakenteellisiin, yksilöllisiin ja systeemisiin tekijöihin, joista hän avasi erityisesti rakenteellisten ja yksilöllisten tekijöiden välistä suhdetta.

“Selvitysten ja tutkimusten tiedot eivät varmastikaan ole alueen ammattilaisia yllättäneet. On kuitenkin tärkeää, että saamme tutkittua tietoa työn arjesta nousevien havaintojen rinnalle.” - Silja Wahlsten

Ammattilaiset ja nuoret saman pöydän ääressä

Tilastojen ja tutkimuksen jälkeen oli aika kuulla nuoria kohtaavien ammattilaisten ja nuorten itsensä näkemyksiä nuorten asumisesta ja asunnottomuudesta Vantaalla. Keskusteluun osallistuivat kokemusasiantuntija Roni Molla, Vantaan nuorisovaltuuston Johnny Hyunh, Diakonissalaitoksen Katutason koordinaattori Robert Koski, Vantaan kaupungin etsivän nuorisotyön Hanna Lottonen sekä VAKEn jälkihuollon sosiaalityöntekijä Tarja Häikiö.

Keskustelussa tuli esiin sekä huolenaiheita että onnistumisia. Kohtuuhintaisia asuntoja on keskustelijoiden kokemusten mukaan tarjolla Vantaalla, mutta ne eivät aina kohdennu niitä eniten tarvitseville. Entiset vuokravelat tai jopa se, ettei asunnon hakija ole töissä tai opiskelemassa, saattavat olla este asunnon saamiselle. Tilanne voi olla monellekin nuorelle nykyisessä työllisyystilanteessa vaikea. Eräs keskustelija kuvasi nuorten työllistymistilannetta kertomalla, että yliopistoon on helpompi päästä kuin töihin pikaruokaravintolaan. Aina vapaat asunnot eivät myöskään ole sijainniltaan hakijalle sopivia. Keskustelussa pureuduttiin myös siihen, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kohtuuhintaisista asunnoista. Osalle nuorista asunto voi olla kohtuuhintainen, kun taas joillekin jo tavallisen elämän kulut ovat liian suuria. Kun rahat ovat tiukalla, talouden tasapainon horjumiseen ei vaadita paljon. Kaikilla nuorilla ei ole myöskään puskurirahoja tai läheisverkostoja, jotka voisivat tukea talouden tasapainottamisessa.

Myös se, mikä tekee kodin, sai aikaan keskustelua. Lisääntyneiden häätöjen lisäksi keskustelijat mainitsivat vuokrasopimusten äkilliset purut ja määräaikaiset vuokrasopimukset osasyiksi nuorten asumisen epävarmuuteen. Panelistit pohtivat yhteisesti, voivatko nuoret tuntea olevansa kotonaan, jos asumisen jatkuvuus on epävarmaa.

Keskustelussa löydettiin myös toivoa. Palveluita nuorille oli keskustelijoiden mielestä tarjolla ja kokemukset palveluista olivat hyviä, tosin aina palveluihin ei löydetä ajoissa tai ne eivät näy nuorten elämässä, kuten sosiaalisen median kanavilla. Positiivista oli myös se, että nuorten asunnottomuuteen on herätty. Eräs keskustelijoista totesi, että vaikka ilmiöön paneutuminen saattaakin tuoda esiin puutteita ja epäkohtia, tämä on parempi kuin ongelmien sivuuttaminen ja teeskentely siitä, että ongelmia ei ole.

“Yhteisessä keskustelussa onnistuimme käsittelemään nuorten asumisen ja asunnottomuuden tilannetta monipuolisesti ja erityisesti nuorten tarpeista käsin. Jatkossa meidän on tärkeää löytää vielä enemmän ja parempia tapoja ottaa nuoret mukaan palvelujen kehittämiseen.” -Heini Hakulinen, Asunto kaikille -hanke

Asunto kaikille -hanke on VAKEn ja Vantaan kaupungin yhteishanke. Asunto kaikille-hanke on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa vuosina 2025–27.