Kemianteollisuus: Suomen sähkönkulutus voi lähes kaksinkertaistua – lisää ydinvoimaa tarvitaan

Kemianteollisuus ry selvitti jäsenkyselyssään, miten tämän talven korkeat sähkön hinnat ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan ja miten sähkömarkkinoita tulisi yritysten mielestä kehittää. Tulokset kertovat selvästi, mihin suuntaan yritykset haluavat viedä energiapolitiikkaa: yli kolme neljästä yritysjohtajasta katsoo, että Suomessa on lisättävä ydinvoiman tuotantoa. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat sähkövarastot, 44 prosenttia, ja tuulivoima, 39 prosenttia. Aurinkovoimaa kannatti 35 prosenttia ja vesivoimaa 27 prosenttia vastaajista. Kemianteollisuuden ala on yksi Suomen suurimmista sähkön käyttäjistä. 

Sähkön hinnan voimakas vaihtelu heijastuu suoraan teollisuuden kilpailukykyyn. Yli 60 prosenttia Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä kertoo tämän talven korkean sähkön hinnan vaikuttaneen liiketoiminnan kannattavuuteen. Merkille pantava huomio onkin, että sähkö on ollut Suomessa alkuvuonna kalliimpaa kuin Saksassa, joka on tunnettu korkeista sähkönhinnoistaan. Viikoilla 1–9 sähkön keskihinta oli Suomessa 122 €/MWh, kun Saksassa se oli 102 €/MWh ja Ruotsissa 94 €/MWh. Lähes kolmannes yritysjohtajista arvioikin, että korkeat hinnat ja hintojen jatkuva epävakaus vaikuttavat investointisuunnitelmiin, ellei tilannetta saada vakaammaksi. 

– Tuulivoiman tuotanto on ollut hyvin vaihtelevaa, eikä aurinkovoimasta nykytuotannolla ole ratkaisevaa apua talven kulutuspiikeissä. Vihreä siirtymä ja teolliset investoinnit eivät voi rakentua sään armoille ja siksi tarvitsemme rinnalle vakaata ja ennustettavaa tuotantoa eli käytännössä ydinvoimaa, sanoo Kemianteollisuus ry:n vastuullisuudesta ja teollisuuspolitiikasta vastaava johtaja Sami Nikander. 

Sähkön tarve kasvaa huomattavasti 

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa nopeasti. Fingrid on ennustanut vuosittaisen kulutuksen nousevan nykyisestä noin 83 terawattitunnista 103–123 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä ja jopa 159 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Kulutuksen kasvu selittyy datakeskushankkeilla, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannolla sekä teollisuuden investoinneilla. Samaan aikaan liikenne sähköistyy kiihtyvällä tahdilla, ja lämmitys sähköistyy esimerkiksi lämpöpumppujen yleistyessä. 

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa rajusti vuoteen 2030 mennessä, mikä on omiaan lisäämään hintavaihtelua entisestään. Oulun yliopiston mallinnuksen mukaan Suomi on vuonna 2030 sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista. Mallinnuksen tehneet professorit painottavat yhtenä ratkaisuna sähköpulaan lisäydinvoiman rakentamista. 

Kyselyn mukaan teollisuus ei pysty joustamaan sähkönkäytössä hintapiikkien mukaan, mikä korostaa lisäydinvoiman tarvetta. 

– Miltei jokaisesta yritysjohtajan vastauksesta käy ilmi, ettei sähkönkäytön kysynnänjousto ole mahdollista tai se on hyvin rajallista. Prosessiteollisuudessa sähkön kysyntä on suhteellisen tasaista, sanoo Nikander. 

Sähköjärjestelmän kantokyvystä, toimitusvarmuudesta ja kohtuullisesta hintatasosta on tärkeää huolehtia jo energiaresilienssin ja huoltovarmuudenkin kannalta. Ilman riittävää perusvoimaa Suomi ottaa riskin, että kylminä talvipäivinä sähkö ei riitä tai sen hinta karkaa käsistä. Hintojen nousu iskee paitsi teollisuuteen myös kuluttajiin. Tarvitsemme lisää ennakoitavaa ja vakaata tuotantoa, jotta teollisuus, kotitaloudet ja koko yhteiskunta voivat toimia häiriöttä. 

Ydinenergialain kokonaisuudistus vie oikeaan suuntaan 

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että määrätietoinen poliittinen työ ydinvoiman lisäämiseksi jatkuu tällä ja erityisesti myös tulevalla hallituskaudella. Teollisuuden näkökulmasta kyse ei ole vain yritysten kilpailukyvystä ja investoinneista vaan koko Suomen pärjäämisestä, energiajärjestelmän vakaudesta ja huoltovarmuudesta. 

– Pidämme tärkeänä, että ydinenergialain kokonaisuudistus etenee ripeästi eduskuntaan. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa ydinvoimahankkeiden lupaprosesseja ja parantaa lainsäädännön soveltuvuutta myös uusiin teknologioihin, kuten pienydinvoimaloihin, Nikander sanoo. 

Samalla on tärkeää, että seuraava hallitus jatkaa määrätietoisesti työtä ydinvoiman lisäämiseksi ja luo edellytykset uusien hankkeiden etenemiselle.  

Seuraava konkreettinen askel on pienydinvoimaloiden eli SMR-ratkaisujen edistäminen. Naapurimaissa teknologiaa kehitetään jo vauhdilla osana kansallista energiapolitiikkaa ja teollista strategiaa.  

Suomessa tuleekin varmistaa, ettemme jää kehityksessä jälkeen. Pidämme perusteltuna sitä, että valtio osallistuu hankkeisiin liittyvien selvitysten ja esisuunnittelun rahoitukseen, mitkä vievät useita vuosia. Näin voidaan pienentää hankkeisiin liittyviä riskejä ja nopeuttaa valmistelua. Tavoitteena tulevaisuudessa tulee kuitenkin olla markkinalähtöinen SMR-sähköntuotanto. 

Suomessa SMR-ratkaisut voisivat tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan teollisuuden tarpeisiin, vahvistaa huoltovarmuutta sekä luoda Suomelle uutta teknologista osaamista ja vientimahdollisuuksia. Hankkeiden eteneminen edellyttää myös riittäviä resursseja Säteilyturvakeskukselle, jotta lupaprosessit ja turvallisuusvalvonta toimivat sujuvasti. 

Suomi tarvitsee pitkäjänteistä teollisuus- ja energiapolitiikkaa, joka ulottuu yli vaalikausien. Suomen teollinen kasvu ja vihreä siirtymä edellyttävät, että vähähiilistä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä on saatavilla riittävästi myös tulevaisuudessa. 

Kysely toteutettiin 11.–20.2.2026. Kyselyyn vastasi 75 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.