Kuningaspingviinien leveä elämä eläintarhassa – mitä voimme oppia vanhenemisesta?

Julkisessa keskustelussa ihmisten pidentynyt elinikä rinnastetaan usein terveempään elämään. Aiheen tutkiminen on kuitenkin monimutkaista. Muutoksia ihmisen fysiologiassa on vaikea tutkia irrallaan monista yhteiskunnan muista muutoksista, kuten lääketieteen kehittyneistä hoidoista, ruokaturvasta, köyhyydestä ja alkoholin käytöstä.

Pingviinien tutkiminen antaa tarkemman kuvan vanhenemisesta

Pingviinit elävät pidempään kuin monet muut samankokoiset eläimet, usein 20–40-vuotiaaksi. Tämän takia niiden fysiologisessa vanhenemisessa on paljon samaa kuin ihmisillä. Toisaalta pingviinit eivät ole käyneet läpi samanlaisia yhteiskunnallisia muutoksia kuin länsimaiset ihmiset viime vuosisatoina.

– Halusimme selvittää, miten pingviinien vanheneminen muuttuu, jos ne ovat vähemmän aktiivisia, hyvin ruokittuja ja hyvin hoidettuja. Tällainen elämäntapa on tyypillistä eläintarhoissa, mikä antoi meille ihanteellisen asetelman tutkimukselle, Helsingin yliopiston tutkija Robin Cristofari kertoo. 

Zürichin eläintarha Sveitsissä ja Loro Parquen eläintarha Teneriffalla tarjosivat suojaisan ja hyvin ravitun ympäristön, joka muistuttaa modernin ihmisen elämäntyyliä. Tutkimustulos oli selvä: eläintarhassa eläminen nopeuttaa pingviinien vanhemisesta.

– 15‑vuotiaan eläintarhassa elävän pingviinin elimistö oli kuin 20‑vuotiaalla luonnossa elävällä pingviinillä. Samalla tutkimus osoitti, että eläintarhojen pingviinit elävät pidempään. Niillä ei ole vaarana saalistajia tai Etelämantereen myrskyjä. Sen sijaan niillä on käytössä eläinlääkäripalvelut, avaa ranskalaistutkija Céline Le Bohec, joka on tutkinut kuningaspingviinejä luonnossa yli kahden vuosikymmenen ajan

Tutkijat tunnistivat muutoksen taustalla aineenvaihduntaan sekä solujen kasvuun ja ylläpitoon liittyviä mekanismeja. Vanhenemista nopeutti eläintarhaolosuhteet, johon liittyi vapaa ruoansaanti, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja luonnollisen elämänrytmin häiriintyminen.

Voimmeko elää pitkään ja terveenä?

Sekä pingviinit että ihmiset elävät pidempään ympäristössä, jossa on suojaa, ravintoa ja hyvä terveydenhuolto. Nyt Cristofarin tutkimusryhmä haluaa ymmärtää, voisivatko pingviinit elää paitsi pidempään, myös terveempänä. 

– Teemme parhaillaan tutkimusta, jossa pingviinit syövät vähemmän ja liikkuvat enemmän. Myös meidän ihmisten on tärkeää löytää kohtuullinen elämäntapa runsauden maailmassa, toteaa intendentti Leyla Davis Zürichin eläintarhasta.

Tutkimusartikkeli Lifestyle change accelerates epigenetic ageing in King penguins julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston, ranskalaisen CNRS:n, Hampurin yliopiston ja Zürichin eläintarhan yhteistyönä.

Tutkija vastaa kyselyihin englanniksi tai ranskaksi.