Valtakunnallinen ACWA LIFE -hanke polkaistiin käyntiin Vaasassa

Vaasan yliopistolla järjestetty aloitustilaisuus kokosi yhteen moninaisen joukon vesien tilasta kiinnostuneita keskustelemaan keinoista parantaa Suomen vesien tilaa. Tilaisuudessa esiteltiin vuoden 2026 alussa käynnistyneen hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kuultiin puheenvuoroja muun muassa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Pohjanmaan liitolta.

ACWA LIFE -hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan valuma-aluelähtöistä ja luonnonmukaista vesienhallintaa sekä toteutetaan konkreettisia toimia vesien tilan parantamiseksi. Lähestymistapana on niin sanottu maalta merelle -periaate, jossa vesien tilaan vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan koko valuma-alueen tasolla.  

Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jonka rajojen sisään satanut vesi päätyy tiettyyn vesistöön kuten jokeen, järveen tai mereen. Valuma-alueen rajat määräytyvät maaston korkeussuhteiden mukaan eli sen perusteella, mihin suuntaan maasto ohjaa valumavesiä.

– Kaikki valuma-alueella tapahtuva toiminta vaikuttaa vesistöihin, ja siksi tarvitaan eri alojen ja toimijoiden yhteistyötä. Vesistöt ovat suomalaisille tärkeitä, ja hanke onkin herättänyt jo runsaasti kiinnostusta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Helena Puro Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta.

Yksi Suomen suurimmista vesienhoidon hankkeista

ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea) on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Hanke toteutetaan vuosina 2026–2033, ja sitä rahoittaa Euroopan unionin LIFE-ohjelma. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus, ja siihen osallistuu laaja joukko julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Hankkeessa kehitetään valuma-aluesuunnittelua ja toteutetaan käytännön toimia viidellä demoalueella: Laihianjoen ja Sulvanjoen, Porvoonjoen, Mynälahden ja Temmesjoen valuma-alueilla sekä Virtasalmi-Joroisten kalatalousalueella. Näillä alueilla kehitettäviä toimintamalleja voidaan myöhemmin hyödyntää laajasti myös muualla Suomessa.

– Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan konkreettisia toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään vesistöihin päätyvää kuormitusta. Kaikki toimenpiteet perustuvat maanomistajien ja toimijoiden vapaaehtoisuuteen, Puro kertoo.

Laihianjoen alueella tällaisia toimia ovat esimerkiksi kosteikot, kaksitasouomat ja vesien pidättäminen ojaverkostossa. Lisäksi hankkeessa panostetaan koulutukseen ja osaamisen levittämiseen, jotta vesien tilan parantamisen parhaat ja kustannustehokkaimmat käytännöt saadaan laajempaan käyttöön.

Toimenpiteiden kartoitus on parhaillaan käynnissä Laihianjoella. Valuma-aluesuunnittelussa on pidetty tärkeänä, että sidosryhmät ja paikalliset ovat päässeet aidosti mukaan suunnitteluprosessiin jo hankkeen valmisteluvaiheesta lähtien. Paikallisten tuntemus maastosta on arvokasta käytännön suunnittelun ja toteutuksen kannalta.