Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä
15.3.2026 02:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2025 osana Kuutoskaupunkien verkostohanketta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Siihen vastasi 38 kaupunkien työntekijää, joilla oli hyvä tuntemus oman organisaationsa rasisminvastaisesta työstä.
Tulokset tarjoavat siksi ennen kaikkea esimerkkejä käytännöistä ja toimintamalleista, joita kaupungeissa on käytössä sekä suuntaa-antavaa kuvaa kokonaisuudesta. Esimerkiksi 87 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän toimialallaan on käytössä ohjeita rasistiseen tai syrjivään käytökseen puuttumiseksi. Esiin nousevat myös konkreettiset toimintamallit, kuten Tampereen kesällä käynnistyvä ilmoituskanava rasismista ilmoittamiseen sekä Oulun rasisminvastainen tukipiste rasismia kokeneille.
Rasisminvastaista työtä strategioista arjen palveluihin
Rasisminvastaista työtä tehdään kuutoskaupungeissa monella tasolla, aina kaupunkien strategisista linjauksista arkisiin palvelutilanteisiin.
Kaupungeissa rasisminvastainen työ on sisällytetty esimerkiksi kaupunkistrategioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Työtä koordinoidaan usein poikkihallinnollisissa työryhmissä, joissa eri toimialat kehittävät yhteisiä toimintamalleja.
Arjen palveluissa rasisminvastainen työ näkyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. On tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla varmistetaan, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret ja ylipäätään kaikki kuntalaiset voivat osallistua toimintaan yhdenvertaisesti.
Työtä tehdään näkyväksi tapahtumissa ja teemaviikoilla, kuten rasisminvastaisella viikolla, Pride-viikolla sekä koulujen ja nuorisotyön teemapäivissä.
Päätöksenteon tueksi kerätään myös asukkaiden kokemuksia. Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi dialogitilaisuuksia, kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin näkemyksiään palvelujen kehittämisestä.
Lisäksi kaupungeissa on käytössä ohjeistuksia ja ilmoituskanavia rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumiseksi. Joissakin organisaatioissa hyödynnetään esimerkiksi anonyymiä rekrytointia, jossa hakijan nimi ja tausta eivät vaikuta alkuvaiheen rekrytointipäätöksiin.
Kehittämistarpeitakin tunnistettiin
Vastauksissa nousi esiin myös useita kehittämiskohteita. Vastaajien mukaan rasisminvastaisen työn tavoitteita, ohjeistuksia ja seurantamittareita tulisi selkeyttää. Myös johdon näkyvää sitoutumista pidettiin tärkeänä työn edistämiseksi.
Lisäksi rasismin ja muun syrjinnän tunnistamista ja käsittelyä halutaan vahvistaa osana arjen työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien henkilöstön osaamisen kehittämistä, puuttumiskynnyksen madaltamista ja yhteisten toimintamallien vahvistamista.
Palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta halutaan parantaa muun muassa lisäämällä selkokielisiä ja monikielisiä materiaaleja, kehittämällä tulkkauspalveluja sekä vahvistamalla asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia.
– Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, seurantaa ja yhteistyötä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, mutta pysyvä muutos syntyy vain pitkäjänteisellä työllä ja eri toimijoiden yhteistyöllä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen nostaa esille.
Rasisminvastainen viikko muistuttaa turvallisista yhteisöistä
Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Tänä vuonna kampanjan teemana on turvallisuus. Kuntaliitto tukee kampanjaa yhdessä C6-kaupunkien kanssa. Puuttumalla rasismiin voimme rakentaa turvallisempia kaupunkeja, kouluja ja yhteisöjä.
– Kunnilla on keskeinen rooli rasisminvastaisessa työssä. Ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjintää kaikessa toiminnassaan: viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Koska kunnat vastaavat suuresta osasta asukkaiden peruspalveluja, niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin, jotka voivat ylläpitää eriarvoisuutta, kiteyttää hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius.
– Rasismin ennaltaehkäisy alkaa sen tunnistamisesta. Jokaisella on oikeus elää ilman syrjintää ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, toteaa Huovinen.
Tutustu tarkemmin:
Raportti: Hyvät käytännöt rasisminvastaisessa työssä
Tiivistelmä: Hyvät käytännöt rasisminvastaisessa työssä -selvityksen tiivistelmä
Hanke: Kuutoskaupunkien verkostohanke yhdenvertaisuuden edistämiseksi | Kuntaliitto.fi
Haastattelut ja lisätiedot:
Fanni Tainio, verkostoasiantuntija, puh. +358 50 437 2250
Maria Salenius, hyvinvointiasioiden johtaja, puh. +358 50 561 0466
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 50 432 0731
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet flyttar från Kommunernas hus till Fabiansgatan år 202726.6.2026 11:21:19 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet lämnar det anrika Kommunernas hus bakom sig för gott och flyttar sina lokaler till Helsingfors centrum till adressen Fabiansgatan 21 (Unionsgatan 20–22). Till samma lokaler flyttar även KL-Kustannus Oy och FCG Koulutus ja konsultointi under 2027.
Kuntaliitto muuttaa Kuntatalolta Fabianinkadulle vuonna 202726.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto jättää perinteikkään Kuntatalon pysyvästi taakseen ja muuttaa toimitilansa Helsingin keskustaan osoitteeseen Fabianinkatu 21 (Unioninkatu 20-22). Samoihin toimitiloihin muuttavat vuoden 2027 aikana myös KL-Kustannus sekä FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnat.
Utredning: När avstånden växer rör sig tjänsterna – kommunerna utvecklar nya sätt att nå invånarna26.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet har gjort visar att mobila tjänster i många kommuner har blivit ett etablerat sätt att svara på långa avstånd, en åldrande befolkning och minskad kollektivtrafik. Det blir allt vanligare att med bokbussar, seniorbilar, rullande servicepunkter, mobila ungdomslokaler och många andra uppfinningsrika metoder ta tjänster till platser där folk lever sina liv.
Selvitys: Kun välimatkat kasvavat, palvelut liikkuvat – kunnat kehittävät uusia tapoja tavoittaa asukkaat26.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton selvitys osoittaa, että liikkuvat palvelut ovat yhä tärkeämpi osa kuntien toimintatapaa turvata hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta pitkien välimatkojen Suomessa. Kirjastoautot, senioripakut, yhteisöbussit, liikkuvat nuorisotilat ja monet muut kekseliäät keinot tuovat palveluja yhä useammin sinne, missä ihmiset arkeaan elävät. – Monessa kunnassa liikkuvien palveluiden tavoitteena ei ole vain palvelun tarjoaminen, vaan myös yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja uusien kohtaamisten mahdollistaminen, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius kertoo.
Hälften av kommunerna har problem med tomma social- och hälsovårdsfastigheter24.6.2026 08:58:52 EEST | Pressmeddelande
Tomma social- och hälsovårdsfastigheter orsakar ekonomiska utmaningar för 48 procent av kommunerna, visar en utredning som gjorts vid Kommunförbundet. En femtedel av de tillfrågade uppgav att tomma fastigheter medför betydande ekonomiska utmaningar. Kommunförbundet genomförde en enkät i kommunerna på fastlandet om situationen för de kommunägda social- och hälsovårdsfastigheterna. Enkäten besvarades av 157 kommuner.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme