Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä
15.3.2026 02:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2025 osana Kuutoskaupunkien verkostohanketta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Siihen vastasi 38 kaupunkien työntekijää, joilla oli hyvä tuntemus oman organisaationsa rasisminvastaisesta työstä.
Tulokset tarjoavat siksi ennen kaikkea esimerkkejä käytännöistä ja toimintamalleista, joita kaupungeissa on käytössä sekä suuntaa-antavaa kuvaa kokonaisuudesta. Esimerkiksi 87 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän toimialallaan on käytössä ohjeita rasistiseen tai syrjivään käytökseen puuttumiseksi. Esiin nousevat myös konkreettiset toimintamallit, kuten Tampereen kesällä käynnistyvä ilmoituskanava rasismista ilmoittamiseen sekä Oulun rasisminvastainen tukipiste rasismia kokeneille.
Rasisminvastaista työtä strategioista arjen palveluihin
Rasisminvastaista työtä tehdään kuutoskaupungeissa monella tasolla, aina kaupunkien strategisista linjauksista arkisiin palvelutilanteisiin.
Kaupungeissa rasisminvastainen työ on sisällytetty esimerkiksi kaupunkistrategioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Työtä koordinoidaan usein poikkihallinnollisissa työryhmissä, joissa eri toimialat kehittävät yhteisiä toimintamalleja.
Arjen palveluissa rasisminvastainen työ näkyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. On tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla varmistetaan, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret ja ylipäätään kaikki kuntalaiset voivat osallistua toimintaan yhdenvertaisesti.
Työtä tehdään näkyväksi tapahtumissa ja teemaviikoilla, kuten rasisminvastaisella viikolla, Pride-viikolla sekä koulujen ja nuorisotyön teemapäivissä.
Päätöksenteon tueksi kerätään myös asukkaiden kokemuksia. Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi dialogitilaisuuksia, kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin näkemyksiään palvelujen kehittämisestä.
Lisäksi kaupungeissa on käytössä ohjeistuksia ja ilmoituskanavia rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumiseksi. Joissakin organisaatioissa hyödynnetään esimerkiksi anonyymiä rekrytointia, jossa hakijan nimi ja tausta eivät vaikuta alkuvaiheen rekrytointipäätöksiin.
Kehittämistarpeitakin tunnistettiin
Vastauksissa nousi esiin myös useita kehittämiskohteita. Vastaajien mukaan rasisminvastaisen työn tavoitteita, ohjeistuksia ja seurantamittareita tulisi selkeyttää. Myös johdon näkyvää sitoutumista pidettiin tärkeänä työn edistämiseksi.
Lisäksi rasismin ja muun syrjinnän tunnistamista ja käsittelyä halutaan vahvistaa osana arjen työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien henkilöstön osaamisen kehittämistä, puuttumiskynnyksen madaltamista ja yhteisten toimintamallien vahvistamista.
Palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta halutaan parantaa muun muassa lisäämällä selkokielisiä ja monikielisiä materiaaleja, kehittämällä tulkkauspalveluja sekä vahvistamalla asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia.
– Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, seurantaa ja yhteistyötä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, mutta pysyvä muutos syntyy vain pitkäjänteisellä työllä ja eri toimijoiden yhteistyöllä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen nostaa esille.
Rasisminvastainen viikko muistuttaa turvallisista yhteisöistä
Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Tänä vuonna kampanjan teemana on turvallisuus. Kuntaliitto tukee kampanjaa yhdessä C6-kaupunkien kanssa. Puuttumalla rasismiin voimme rakentaa turvallisempia kaupunkeja, kouluja ja yhteisöjä.
– Kunnilla on keskeinen rooli rasisminvastaisessa työssä. Ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjintää kaikessa toiminnassaan: viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Koska kunnat vastaavat suuresta osasta asukkaiden peruspalveluja, niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin, jotka voivat ylläpitää eriarvoisuutta, kiteyttää hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius.
– Rasismin ennaltaehkäisy alkaa sen tunnistamisesta. Jokaisella on oikeus elää ilman syrjintää ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, toteaa Huovinen.
Tutustu tarkemmin:
Raportti: Hyvät käytännöt rasisminvastaisessa työssä
Tiivistelmä: Hyvät käytännöt rasisminvastaisessa työssä -selvityksen tiivistelmä
Hanke: Kuutoskaupunkien verkostohanke yhdenvertaisuuden edistämiseksi | Kuntaliitto.fi
Haastattelut ja lisätiedot:
Fanni Tainio, verkostoasiantuntija, puh. +358 50 437 2250
Maria Salenius, hyvinvointiasioiden johtaja, puh. +358 50 561 0466
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 50 432 0731
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme