Jyväskylän yliopisto

Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?

16.3.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.

Havainnollistava kuva tutkimuksessa käytetyistä kultaklustereista, pienistä biomolekyyleistä ja kiraalisen tunnistamisen mahdollistavista spektrimuutoksista. Grafiikka: Sami Malola Jyväskylän yliopistosta.
Havainnollistava kuva tutkimuksessa käytetyistä kultaklustereista, pienistä biomolekyyleistä ja kiraalisen tunnistamisen mahdollistavista spektrimuutoksista. Grafiikka: Sami Malola Jyväskylän yliopistosta.

Kultananoklusterit ovat muutaman nanometrin kokoisia atomintarkkoja nanorakenteita. Niiden sisällä on metallinen kultaydin, joka on suojattu orgaanisten ligandimolekyylien kerroksella. Ligandimolekyylien kemiallinen luonne määrittää klustereiden liukoisuuden eri ympäristöissä ja mahdollistaa klusterin orgaanisen ulkopinnan toiminnallisuuden ja vuorovaikutukset ympäristön kanssa.

Kierteinen ulkopinta voi tunnistaa kierteisiä biomolekyylejä 

Kultaklustereiden ulkopinta on usein kierteinen eli kiraalinen aivan kuten kierreportaat tai DNA:n spiraalimainen rakenne. Tämän vuoksi niiden voidaan olettaa sitovan ympäristön kiraalisia biomolekyylejä (kuten aminohappoja tai DNA:ta) eri tavoin riippuen sekä molekyylien kemiallisesta rakenteesta että klusterin kierteisyyden suunnasta. 

- Halusimme testata tämän oletuksen mahdollisimman perusteellisesti, joten toteutimme laajan laskennallisen tutkimuksen, kertoo tutkimusta johtanut laskennallisen nanotieteen professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta. 

Supertietokoneella satoja simulointeja

Tutkimuksessa käytiin läpi lähes sata erilaista klusterin ja biomolekyylin yhdistelmää, joiden atomirakennetta simuloitiin molekyylidynamiikan avulla. Biomolekyylien sitoutumista klusteriin biologisessa ympäristössä ja sen vaikutusta klusterien kiraalisiin optisiin ominaisuuksiin tutkittiin elektronirakenneteoriaa hyväksikäyttäen. 

- Tulosten tilastollisen luotettavuuden varmistamiseksi tarvittiin yhteensä lähes kolmesataa yksittäistä tietokoneajoa. Tutkimus vaati huomattavaa GPU-laskentakapasiteettia, ja simuloinnit tehtiin CSC:n hallinnoimalla yhteiseurooppalaisella LUMI-supertietokoneella ”Extreme Scale” -projektina, selventää Häkkinen. 

Klusterit tunnistivat biomolekyylejä valikoivasti

Tutkimuksessa havaittiin selviä eroja eri klusteri–biomolekyyli‑yhdistelmien kierteisten pintojen välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus osoittautui valikoivaksi, sillä vain muutamissa yhdistelmissä biomolekyyli sitoutui klusterin pintaan niin vahvasti, että se kykeni muuttamaan klusterin kiraalista optista vastetta.

Tutkimus ennustaa, että tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää kehitettäessä biologisessa ympäristössä toimivia sensoreita kiraalisille biomolekyyleille. Tällaiset sensorit voisivat tunnistaa verestä tiettyihin sairauksiin liittyviä merkkiaineita.

- Simulointien tulokset ovat erittäin lupaavia ja perustuvat periaatteessa yksinkertaiseen, laboratorioissa helposti testattavaan ideaan. Olemme jo olleet yhteydessä kansainvälisen tutkimusverkostomme kokeellisiin ryhmiin, ja toivomme heidän innostuvan testaamaan ennusteitamme käytännön laboratoriomittauksissa, sanoo Häkkinen.

Häkkisen lisäksi julkaisun kirjoittajina olivat tutkijatohtori Zohreh Fallah, yliopistotutkija Marìa Francisca Matus ja tutkimusinsinööri Sami Malola. Tutkimus julkaistiin arvostetussa ACS Nano -lehdessä. Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant –hanke DYNANOINT

Artikkelin tiedot: 

  • Zohreh Fallah, Sami Malola and Hannu Häkkinen, Chiral Ligand-Protected Gold Nanoclusters as Biosensors for Small Chiral Biomolecules: A Computational Study, ACS Nano 2026, February 25, 2026

  • Linkki artikkeliin: https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acsnano.5c20222 

  • DOI numero: 10.1021/acsnano.5c20222   

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Hannu Häkkinen, 0400 247 973, hannu.j.hakkinen@jyu.fi

Kuvat

Havainnollistava kuva tutkimuksessa käytetyistä kultaklustereista, pienistä biomolekyyleistä ja kiraalisen tunnistamisen mahdollistavista spektrimuutoksista. Grafiikka: Sami Malola Jyväskylän yliopistosta.
Havainnollistava kuva tutkimuksessa käytetyistä kultaklustereista, pienistä biomolekyyleistä ja kiraalisen tunnistamisen mahdollistavista spektrimuutoksista. Grafiikka: Sami Malola Jyväskylän yliopistosta.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.

Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.

Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye