Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista – kasvu jatkuu erittäin voimakkaana
17.3.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Kasvu oli 43 prosenttia edellisvuodesta ja perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja moniammatillista.

Lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttö on kasvanut 2020-luvulla hyvin voimakkaasti. Vuonna 2025 lihavuuslääkkeitä osti jo lähes 108 000 henkilöä, mikä oli 43 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 vastaava luku oli vajaat 7 000. Käyttäjämäärä oli viime vuonna 16 kertaa niin suuri kuin viisi vuotta aikaisemmin.
Kasvun taustalla on erityisesti potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön lisääntyminen. Semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön vuonna 2025 lähes 90 000 henkilöä. Samalla uusien lääkkeiden käyttö on lisääntynyt, mutta esimerkiksi semaglutidia uudemman tirtsepatidi-lääkkeen käyttäjämäärät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä.
– Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy nyt erittäin nopeasti. Lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen.
Lihavuuslääkkeiden käyttäjät tavanomaisesti keski-ikäisiä naisia
Lihavuuslääkkeitä käyttävät tällä hetkellä eniten 45–65-vuotiaat. Tämä ikäryhmä muodostaa yhteensä yli puolet (54 %) kaikista lihavuuslääkkeiden käyttäjistä. Käyttö kasvaa kuitenkin lähes kaikissa aikuisten ikäryhmissä.
Lihavuuslääkkeiden käyttäjistä noin 70 % on naisia ja 30 % miehiä.
Käyttäjät maksavat tällä hetkellä valtaosan lihavuuslääkkeistä itse
Suomalaiset ostivat lihavuuslääkkeitä yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Tästä potilaiden maksaman käytön osuus oli 84 miljoonaa euroa (93 %). Sairausvakuutuksesta korvattiin lihavuuslääkkeiden käyttöä 6 miljoonalla eurolla 17 000 henkilölle.
Ainoat lihavuuden lääkehoidot, joista maksettiin lääkekorvauksia ovat liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet. Semaglutidi on toistaiseksi korvattavaa ainoastaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Semaglutidia käytetään kuitenkin selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin tyypin 2 diabeteslääkkeenä.
– Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua hillitsee pääasiassa niiden hinta. Tällä hetkellä vain kaksi lääkettä on korvattavia lihavuuden hoidossa, ja niiden käyttö on vähäistä. Korvattavuus vaikuttaa kalliiden lääkkeiden käyttöön merkittävällä tavalla, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Lääkemääräyksistä suurin osa yksityiseltä sektorilta
Lihavuuslääkkeitä määrätään huomattavasti enemmän yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla. Vuonna 2025 yksityisellä sektorilla kirjoitettiin kaksi kolmasosaa (62 %) lihavuuslääkeresepteistä.
Kasvua reseptien määrässä näkyy sekä yksityisellä että julkisella puolella, mutta yksityisellä sektorilla kasvu on ollut voimakkaampaa jo usean vuoden ajan.
Lihavuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii pitkäaikaista, moniammatillista hoitoa
Lihavuus on verenpainetaudin ja diabeteksen tavoin pitkäaikaissairaus, jota tulisi hoitaa pitkäkestoisesti, suunnitelmallisesti ja moniammatillisesti. Lääkehoito on vakiintumassa yhä keskeisemmäksi osaksi lihavuuden hoitoa, ja osalla potilaista se voi tukea elintapamuutosta. Lihavuuslääkehoidon tueksi tarvitaan kuitenkin aina elintapahoitoa ja säännöllistä seurantaa.
Kaikkeen lääkehoitoon liittyy riski haittavaikutuksista, ja hoidon aloittamisessa täytyy aina pohtia mahdollisia hyötyjä ja haittoja. Myös yksilölliset erot lihavuuslääkkeen avulla saavutettavassa laihtumistuloksessa ovat tutkitusti suuria.
Pysyvät laihtumistulokset lihavuuslääkkeiden avulla edellyttää pitkäaikaista, jopa pysyvää käyttöä. Tutkimusten mukaan moni kuitenkin uskoo, että omalla kohdalla riittää lyhytaikainen, kuurimainen käyttö, ja jopa puolet keskeyttää käytön ensimmäisen vuoden aikana. Lihavuuslääkkeen käytön lopettaminen johtaa painon palautumiseen lähtötasolle keskimäärin reilussa puolessatoista vuodessa.
– Lyhytaikainen lääkekokeilu ei riitä pitkäaikaisten sairauksien hoidoksi. Lihavuuden hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja pysyvää elintapamuutosta kuten verenpainetaudin hoidossa. Myös painon niin sanottu heiluriliike eli toistuva nouseminen ja laskeminen on terveydelle haitallista, muistuttaa Terhi Kurko.
Tarve valtakunnalliselle ohjaukselle ja tutkimustiedolle
Lihavuuden hoitopolkuja kehitetään monessa terveydenhuollon yksikössä aktiivisesti, mutta toistaiseksi valtakunnallinen koordinaatio puuttuu. Paitsi lihavuuden hoitoon, tulisi yhteiskunnassa panostaa myös lihavuuden ennaltaehkäisyyn.
Suomessa tarvitaan rakenteita, joiden avulla lihavuutta voidaan vähentää sekä hoidon vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan parantaa.
– Tarvitsemme Suomeen valtakunnallisen, tutkimusnäyttöön perustuvan lihavuusohjelman, jotta parhaat käytännöt saadaan käyttöön ja myös lihavuuslääkkeistä hyödyt irti, sanoo Pia Pajunen.
Kela rahoittaa vuonna 2026 myös tutkimushanketta, jossa kartoitetaan lihavuuden hoidon hoitopolkuja ja käytäntöjä Suomessa.
Lisätiedot
Haastattelupyynnöt sähköpostitse tai Kelan viestinnän kautta.
Yhteyshenkilöt
Pia Pajunenasiantuntijalääkäri, dosenttiKela
pia.pajunen@kela.fiTerhi Kurkoerikoistutkija, farmasian tohtoriKela
terhi.kurko@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA:s engelska telefontjänst håller längre öppet16.3.2026 12:23:39 EET | Pressmeddelande
FPA:s engelska telefontjänst för privatpersoner betjänar från och med måndag 16.3 mellan kl. 9 och 16. Den nya öppettiden är densamma som för den finska och den svenska telefontjänsten.
Kelan englanninkielisen puhelinpalvelun aukioloaika pitenee16.3.2026 12:23:39 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kelan henkilöasiakkaiden englanninkielinen puhelinpalvelu palvelee maanantaista 16.3. lähtien klo 9–16. Uusi aukioloaika on sama kuin suomen- ja ruotsinkielisessä puhelinpalvelussa.
Longer opening hours for Kela’s English-language phone service16.3.2026 12:23:39 EET | Press release
As of Monday 16 March, Kela’s customer service numbers that provide service in English will answer calls between 9.00 and 16.00. The new opening hours are the same as the opening hours of Kela's phone service in Finnish and Swedish.
Påsken medför ändringar i FPA:s tjänster och utbetalningar16.3.2026 11:45:09 EET | Pressmeddelande
Helgerna kring påsken medför ändringar i öppettiderna för FPA:s kundtjänst samt i tidpunkterna för ansökan och utbetalning av förmåner. Det går att sköta nästan alla FPA-ärenden i MittFPA.
Pääsiäinen muuttaa Kelan palvelujen ja maksujen aikatauluja16.3.2026 11:45:09 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Pääsiäisen pyhät tuovat muutoksia Kelan asiakaspalvelun aukioloaikoihin sekä etuuksien hakemisen ja maksamisen aikatauluihin. Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa OmaKelassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

