Pohjanmaan hyvinvointialue vaatii oikaisua vuoden 2026 rahoituspäätökseen

Oikaisuvaatimuksen taustalla ovat rahoituksen perusteena käytetyn tiedon laatu sekä tiedon hankintaan liittyvät menettelyt.

– Rahoituksen jakoon liittyy Pohjanmaan näkökulmasta niin suuri epäoikeudenmukaisuus, että on velvollisuutemme hakea siihen oikaisua, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero.

Päätös palvelutarvetta määrittelevän tiedon keräämisestä puuttuu 

Vuoden 2026 rahoitus perustuu vuosien 2022 ja 2023 palvelutarpeeseen, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut. Oikaisuvaatimuksessa huomautetaan, että THL ei ole tätä tiedonkeruuta varten tehnyt lain vaatimaa tiedonkeruupäätöstä. Tämä on johtanut siihen, että rahoituspäätöksen taustalla olevaa tietoa ei voida pitää lainmukaisesti hankittuna tai sisällöllisesti luotettavana tai kattavana. Asialla on erityisen suuri merkitys, kun tiedon perusteella on tehty valtakunnan tasolla miljardiluokan rahan jako.

Yksityisen sektorin diagnoosit vaikuttivat rahan jakoon

Rahanjaossa oli huomioitu myös yksityisten palveluntuottajien kirjaamat diagnoosit. Tämä vääristää rahoitusta, koska yksityisten terveyspalveluiden käyttö maksetaan yksityisin, ei julkisin varoin. Niillä alueilla, joissa yksityistä palveluntarjontaa ja niiden käyttöä on paljon, on hyvinvointialue saanut enemmän rahoitusta, vaikka toiminta ei ole ollut julkista. Tämä ollaan korjaamassa seuraavaan rahoituslain muutokseen, mutta Pohjanmaan oikaisupyynnössä vaaditaan, että yksityisen sektorin diagnoosien vaikutus poistetaan jo vuoden 2026 rahoituksen taustatiedoista.

Yksityisten palveluiden mukaan ottaminen ei heijastaisi hyvinvointialueen palveluiden todellisia kustannuksia. Todellisuudessa alueella, jossa väestö käyttää paljon yksityisiä palveluita, riittävät vähemmät julkiset palvelut, kun taas alueella, jossa ei ole yksityisiä palveluita tai niitä käytetään vähän, tarvitaan vahvempaa julkista palvelua.

Järjestelmien erot vääristävät palveluiden laskennallista tarvetta

Alueen väestön pitkäaikaisdiagnoosien määrä vaikuttaa merkittävästi alueen laskennalliseen palvelutarpeeseen ja siten alueen saamaan rahoitukseen. Hyvinvointialueen selvityksessä on havaittu, että eri potilastietojärjestelmillä on iso vaikutus pitkäaikaisdiagnoosien kirjautumiseen. Koko maan tasolla pitkäaikaisdiagnooseja on keskimäärin 35 %. Viidellä yliopistosairaala-alueella osuus sama 35 % ja ei-yliopistosairaala-alueilla 27 %. Apotti-järjestelmää käyttävillä alueilla pitkäaikaisdiagnoosien osuus on jopa 57 %. Uudellamaalla kirjataan huomattavan paljon pitkäaikaisdiagnooseja (42 %) vaikka alueella on maan terveintä väestöä.

Pohjanmaan tilannetta kuvaa, että Pohjanmaalla asuu 3,17 % koko Suomen väestöstä mutta pitkäaikaisdiagnooseista vain 1,8 % on kirjattu Pohjanmaalle. Tämä antaa kuvan, että Pohjanmaan hyvinvointialueella olisi 40–60 % vähemmän pitkäaikaissairauksia, kuin väestöosuuden perusteella voisi olettaa.

– Pohjanmaan väestö on tilastojen valossa hyvinvoivaa ja tervettä, mutta näin suuret erot eivät selity ilman järjestelmien aiheuttamaa merkittävää vääristymää, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.

Rahoituspäätöksen virheellisyyttä on käsitelty yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueiden kanssa. Nämä alueet tekevät omat päätöksensä oikaisuvaatimuksen tekemisestä.

– Kun virheitä esiintyy näin monen hyvinvointialueen kohdalla, kyse ei enää voi olla satunnaisesta tai paikallisesta poikkeamasta vaan rakenteellisesta ja systemaattisesta virheestä hallintoprosessissa ja tietopohjassa, sanoo Kinnunen.

Laihialle valmistellaan uutta yhteisöllistä asumista

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen ja Pihlajalinnan suunnitelman muuttaa Laihialla Toiskan kiinteistö yhteisölliseksi asumiseksi. Kiinteistön omistava Pihlajalinna vastaa tarvittavista muutoksista, jotta asunnot ovat riittävän suuria ja kaikissa on keittomahdollisuus. Toiskaan tullaan avaamaan 15 yhteisöllisen asumisen paikkaa. Asukkaat vuokraavat itse oman asuntonsa ja saavat tarvitsemansa kotihoidon ja tukipalvelut. Lisäksi hyvinvointialue järjestää yhteisissä tiloissa erilaista yhteistä toimintaa.

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa yhteisöllisen asumisen suunnitelmiin Vaasan ja Laihian alueella on varattu 10 miljoonaa euroa.

Korjaus tiedotteessa 17.3. klo 15.:20: Aiemmassa versiossa luki, että Toiskan projektiin on varattu 10 miljoonaa euroa. Summa koskee yhteensä Vaasan ja Laihian projekteja.

Uusia tiloja valmistellaan Tammikaivosta muuttaville palveluille

Hyvinvointialueen on muutettava Vaasassa Tammikaivon alueella olevat palvelut, eli äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvolat, lasten terapiapalvelut (Neliapila) ja diabetesvastaanotto uusiin tiloihin vuoden 2026 aikana. Uusien, soveltuvien tilojen löytäminen on ollut haastavaa. Parhaaksi vaihtoehdoksi uusiksi tiloiksi on löydetty Silmukkatiellä sijaitseva melko uusi ja hyväkuntoinen kiinteistö. Tiloihin tarvitaan muutostöitä ennen kuin palvelut voivat muuttaa. Pitkällä aikavälillä palvelut halutaan siirtää Huutoniemen alueelle, mutta tilojen valmistuminen vie vuosia.

Palveluiden muuttoaikataulu Silmukkatielle on vielä vahvistamatta ja siitä tiedotetaan myöhemmin.

Katso video aluehallituksen päätöksistä tästä. (Facebook)

Esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.